17. helmi, 2016

KHL ja Jokerit

Kontinental Hockey League, eli tuttavallisemmin KHL, on tasoltaan huippuliiga. Siis urheilulliselta tasoltaan. Lähes jokainen ottelu, myös runkosarjassa, on huippu-urheilutapahtuma. Lisäksi itse ottelutapahtuma viihteelliseltä kantiltaan on tarkkaan harkittu kokonaisuus. Eli vaikkapa nyt kotoiseen Liigaan verrattuna semmoisen lyhyehkön valovuoden kiinnostavampi kokonaisuus.

 

Mutta mutta. Koska kysymyksessä on venäläinen liiga, mikään ei välttämättä ole niinkuin ulospäin katsoen voisi olettaa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Jokerit, joka on ensimmäinen aidosti oikea länsimainen joukkue KHL:ssä. Ja avaa näin ollen latua. Joka on joskus aika ummessa. Joku ilkeämielinen voisi tässä yhteydessä käyttää kulunutta sanontaa, ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi.

 

Jokerit lähti viemään suomalaista jääkiekkoa eteenpäin. Se haki uusia haasteita paikalleen jumiuituneen SM-Liigan tilalle. Riskit olivat suuret, mutta niin olivat myös palkinnot. Jokerit teki ensimmäisellä kaudella KHL:ssä kaiken ensimmäistä kertaa, mukaanlukien sangen haastavat vieraspelit ympäri äiti-Venäjän. Kaikkine ruokailuineen, kuljetuksineen ja majoituksineen.

 

Toisen kauden piti olla helpompi. Iso osa ongelmista oli tuttuja, ja ratkaisut niihin oli kertaalleen koeteltuja. Mutta ei iigaa pyörittävien liikemiesten ajatuksia. Tai unelmia.

 

Jokereiden suurin ongelma on se, että sen omistajiin kuuluu SKA Pietarin pääomistaja Roman Rotenberg. Ja koska Rotenberg omistaa SKA:n, se ajaa kaiken edelle. Ja vaikuttaa moneen asiaan ihan normaalissa ottelutapahtumassa.

 

En ota kantaa tässä yhteydessä tuomarivalintoihin, joihin Rotenberg epäilemättä kykenee vaikuttamaan. En ota kantaa viime kauden play offeissa Jokereiden saamiin vähintäänkin kyseenalaisiin rangaistuksiin, joiden avulla SKA Pietari selvitti itsensä lopulta KHL:n mestariksi. En vaan ota kantaa, vaikka jokaikinen vähänkin järjissään olevan jääkiekkofani tietää asioiden oikean laidan.

 

Viimeisin, lähes naurettavan, kohun Rotenberg sai aikaan määräyksellään, että kun SKA Pietari tekee maalin runkosarjan toiseksi viimeksi kampaillussa Jokereita vastaan Hartwall Areenalla, DJ:n pitää soittaa Pietarin maalilaulu. Siis laulu, joka yleensä soitetaan vain ja ainoastaan kotiotteluissa.

 

Tämä Romanin viimeinen tempaus sotii ihan kaikkia jääkiekko-ottelun kirjoittamattomia ja kirjoitettuja sääntöjä vastaan. Vierasjoukkueen maalilaulua ei kerta kaikkiaan vaan soiteta ikinä kotijoukkueen hallissa. Ei ikinä! Jokereiden osa-omistajan high fivet aitiossaan vierasjoukkueen maalin jälkeen nyt vielä jotenkin menevät, mutta maaleihin tai voittoihin liittyvät symbolit eivät. Eivät mitenkään.

 

Tämä Rotenbergin otteluohjaus vie myös uskottavuutta koko liigalta. Se, että joku vetelee ohjaksia kulisseissa ratkaisevissa tapahtumissa, ei ole suunnattu pelkästään Jokereita kohtaan, vaan sillä kustaan koko liigan nilkaan. Saatan kuvitella minkälaisia ajatuksia edellä mainittu kotiinpäinveto herättää mm. Ruotsissa, jonne KHL haluaisi seuraavaksi laajentua.

 

Jokereiden kannatajayhdistys Eteläpääty järjestää mielenilmauksen omistajia vastaan runkosarjan viimeisessä ottelussa. Kaikki, joita vituttaa tämä omistajaohjaus, kokoontuvat eteläpäätyyn ennen ottelua, mutta poistuvat katsomosta ennen ensimmäistä erää. Myös toisen erän kannattajat pysyvät poissa katsomosta. Kiitos Roman Rotenbergin. Kolmannessa erässä fanit ovat sitten ottelussa mukana täysillä.

 

Valitettavasti en pääse mukaan mielenilmaukseen, mutta olen mukana niin täysillä kuin ikinä mahdollista. Esimerkkinä on tämä kirjoitus. KHL:stä ei vaan tule vakavasti otettavaa liigaa niin pitkään kuin kulisseissa pyörii Rotenbergin tapaisia tyyppejä. He eivät tule itse heräämään todellisuuteen ikinä, mutta toivottavasti koko muun yhteisön paine saa aikaan edes jonkinlaiseen muutoksen. Jotta nämä Rotenbergin tapaiset urpot saadaan pois liigan organisaatiosta. Muuten KHL kuolee omaan mahdottomuuteensa.