18. touko, 2016

Elämänmenoa

Olen kirjoittanut paljon, ainakin ohimennen, elämästäni täällä. Tarkoitan siis sitä, kun olen kuvaillut elämääni täällä "hitaaksi", olenpa tainnut käyttää joskus jopa sanaa "tylsä". Olen saanut kysymyksiä joissa ihmetellään sitä, että kuinka elämäni voi olla tylsää. Uudet kuviot, uusi ympäristö jne. etc. osv. Ja minä kutsun sitä tylsäksi. No, avataan asiaa hieman.

Ensinnäkin, minä en ole lomalla täällä. Minä asun täällä. Siksi ei ole tullut mieleenkään kreisibailata vuorokaudet ympäriinsä niinkuin varmaan, ainakin jonkun verran herkemmin, tekisin ihan puhtaalla, vaikkapa kahden viikon etelänlomalla. Ettehän tekään bailaa kotikaupungissanne 24/7 vaikka meno olisi yhtä villiä kuin vaikkapa Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla....... Tai jossain.

"Mutku siellä on lämmintä, siellä baareja, siellä on viina ja elämä halpaa, mutku se on niin vähän niinkuin etelää". Niin onkin. Mutta nuo nyt vaan kuuluu tähän elämään. Aivan kuten viistoräntä kuuluu elämään Suomessa. Tai pimeä marraskuu. Ympäristö, lämpö, edullisuus ja se "etelä" ovat kaikki täällä, mutta ei niistä nyt kauheasti kannata alkaa keulimaan. Niiden kanssa pitää vaan oppia elämään.

On totta, että käyn ulkona paljon enemmän kuin Ylivieskassa. Käyn kahvilla baareissa useamman kerran päivässä, teen Rockyn kanssa pidempiä kävelylenkkejä jne. Ehkä jossain välissä opin vielä sen saman avoimuuden, joka näistä paikallisista huokuu. Enkä enää pelästy ja kääriydy kappaleiksi niinkuin etana kun joku täysin vieras moikkaa. Sorry muuten tuosta edellisestä lauseesta. Se sisälsi yhden sisäpiirijutun, jonka jotkut ymmärtävät, toiset taas ei. Enkä ihmettele näitä jälkimmäisiä ollenkaan.....

Olen nyt asunut täällä viikon. Ja päivät ovat saamassa jonkinlaisen rungon, jota on tullut noudatettua aika orjallisesti. Ajatuksena on ollut se, että kun arjen saa rullaamaan täällä kotona, sen jälkeen sitä elinympäristöä voi sitten alkaa hiljalleen laajentamaan. Tavoitteena on käydä Splitissä tässä joku päivä..... Sijaitseehan kaupunki jopa 15 kilometrin päässä. Se tulee olemaan suuri loikka, ei ihmiskunnalla, mutta yhdelle ihmiselle. 

Käydään tässä vielä läpi tuo edellämainittu runko, josta päivät koostuvat. Aamuisin olen opetellut syömään aamiaista, jossa hyvinkin suurena apuna ovat olleet jo aiemmin mainittu tuore leipä naapurikaupassa. Ennen aamiaista marssimme usein siis Rockyn kanssa kaupalle ja ostamme tuoretta leipää. Ja kun aamiainen on nautittu, onkin kauppareissun aika.

Kuten eilen taisin kirjoittaa, kalustetussa, mutta muuten tyhjässä kämpässä riittää tavaraa, jota sinne pitää hankkia. Tavaraa, jota et tiedä kaipaavasi ennenkuin ihan oikeasti kaipaat sitä. Niinpä asiaa on ollut kaupoille jokainen päivä.

Kauppoja olen vaihdellut, koska haluan tietää valikoimista, hinnoista ja aivan kuten Ylivieskassa aikoinaan, kassaneideistä. Kassaneitiskaba on vielä auki koska täällä kalusto on selkeästi vanhempaa kuin Ykan kassoilla..... Mutta toivo elää edelleen. Terveisiä vaan sinne Ykan Prisman, Mustikan ja Lidlin kassoille.

Kauppareissu päättyy poikkeuksetta terassille. Koska en omista kahvinkeitintä, aamukahvi pitää käydä nauttimassa baarissa. Iso musta kahvi, joka pitää sinut helposti valveilla vahvuutensa takia helposti iltapäivään asti, maksaa muuten 6 kunaa. Euroissa noin 0,80 euroa. Tosin tuo "iso" on hieman vääristävä termi, kuppi kun on normaalia suomalaista kahvikuppia selkeästi pienempi. Mutta kahvi on hyvää.

Kauppareissun ja kahvittelun jälkeen kotiin, kamat jääkaappiin ja Rocky ulos. Löntystelemme tällä ulkoillulla Rockyn kanssa  tässä lähiympäristössä semmoisen 10-15 minuutin lenkin. Vielä ei ole aivan päivän kuumin aika, joten tuon jaksaa jos ei ala liikaa riehumaan.

Lenkin jälkeen kotia. Netissä surffailua ja mm. blogin päivittämistä. Ja kun internet on läpikäyty, on lounaan vuoro. Kamat sille on hankittu edellä mainittulla kauppareissulla, pyrkimys on siis opetella käyttämään mahdollisimman tuoreita elintarvikkeita. Pakastimen pyrin pitämään mahdollisan tyhjänä. Tällä hetkellä siellä ei taida ola muuta kuin eilen ostamani jäätelön jämät.

Ruokailu, ja päiväunet. Jokaikinen päivä. Ja päivän kuumimpaan aikaan, eli joskus klo 13-15.00 välillä. Kuten olette päivittäisistä säätiedotuksista huomanneet, vielä ei ole aivan tappokuumaa ollut, mutta tiedän että sekin vaihe on tulossa. Siksi aikataulu pitää rakentaa jo sellaiseksi, että kuumin aika päivässä menee ilmastoidussa sängyssä.

Päiväunien jälkeen itsensä keräilyä hetkinen, ja sitten Roksun kanssa himppasen pidemmälle lenkille. Tällä lenkillä kävelemme usein tuonne rantaan asti, joka on siis vajaan 10 minuutin kävelyn päässä. Patsastelemme pitkin poikin rantaa, käymme kenties kahvilla ja/tai limulla, moikkaamme koirakavereita jne. Rocky saattaa päästä uimaan jos haluaa. Itse en ole vielä edes haaveillu uimisesta, koska varsinainen uimaranta on ehkä kilometrin sivussa meidän peruslenkistä. Itseasiassa, täytyykin tänään lopsutella sinne chekkaamaan ranta. Onpahan sekin sitten nähty.

Lenkin jälkeen kotiin, telkkarin katselua ja lukemista. Ja nettiä. Niin alkaa taas yksi päivä olla taputeltu. Ja sama alusta taas aamulla. Hidasta elämää, kuten olen sanonut.

Ja lopuksi säätiedotus. 21 astetta, muutoin kuten eilen. Lukekaa sieltä. Ja peeäs, tuo Ukrainan euroviisuvoittaja on oikeasti hyvä biisi.