12. kesä, 2016

Sade

No niin. Kroatian ensimmäinen ottelu Euro2016 -kisoissa on ohi. Siitä hieman myöhemmin. Ensin vähän tarinaa porsaan lavasta.

Kuten eilen kerroin, minun 'pieni porsaan paisti' paljastui kotona palaseksi porsaan lapaa. Eli perusvalmistus uunissa vaihtui pitkään hauduttamiseen hyvin mausteisessa (ja suolaisessa) itsetehdyssä marinadliliemessä. Onneksi tuli otetuksi mausteita Suomesta mukaan, sillä en ole ainakaan vielä onnistunut löytämään täältä kaikkeen ruokaan, kaurapuurosta alkaen, sopivaa grillimaustetta!

Porsaan paistista tulikin yllättäen siis nyhtäpossua. Ja jos joku miettii, että minkähän makuista, niin täytyy kyllä ihan, lähes puolueettomasti, todeta että aika helvetin hyvää. Moisen nyhtöpossun valmistuksen salaisuus näyttäisi olevan se, että juuri kun mietit, että tätä maustetta on tarpeeksi, niin päräytät sitä vielä kerran tai kaksi. Siten possu saa makua, varsinkin kun täällä en kauheasti ole suosinut valmiita marinaadeja. Ja sitten uuniin. Ja kärsivällisyyttä. Pieni lämpö, mutta pitkä aika. Eli tämä ei todellakaan ole mitään fast foodia.

Tein yllätysnyhtöpossun lisukkeeksi uunijuureksia, mutta myös uuniperunan kun löysin jääkaapista jäätävän kokoisia pottuja. Siis yhden vain. Eikä ollut yhtään paha vetää perunaa majoneesilla ja nyhtöpossulla suoraan uunista. Ja tänään sitä samaa possua kylmänä majoneesipedillä leivän päällä.

Mutta sitten jalkapalloon. Tänään Kroatia siis aloitti oman taipaleensa Euro2016:ssa ottelulla Turkkia vastaan. Enkä kerta kaikkiaan päässyt koko ottelun aikana yli siitä todella vanhasta ja väsyneestä vitsistä, että mitä turkkilainen jalkapallojoukkue tekee saadessaan kulmapotkun? No perustaa pizzerian kulmalipulle.......

Tuo tämänpäiväinen otsikko tulee mutten siitä, että juuri kun olin lähdössä baariin katsomaan peliä, taivas aukeni ja sade alkoi. En viitsinyt lähteä tarpomaan vesisateessa, ja näin menetin Kroatian maalin. Näin sen toki kotitelkkarista, mutten baarista kuten olin suunnitellut. Sateen tauottua, puoliajalla, pääsin sitten vihdoin siirtymään kohteeseen. Koska Kroatian maali tuli verrattain myöhään ensimmäisellä puoliajalla (41 min.), pommit paukkuivat ja autojen torvet huusivat kun marssin kohti ravintolaa.

Kroatia voitti ottelun 1-0, vaikka paikkoja suurempaankin voittoon oli tuhlattavaksi asti. Tulevissa peleissä vastaavista paikoista pitää vaan laittaa pallo sisään, muuten ei kunnian kukko pahemmin laulele. Mutta voitto on aina voitto, ja tällä tämänpäiväisellä ollaan jo hyvin suurella todennäköisyydellä alkusarjasta jatkossa. Joka jo sekin on aika kova suoritus, sillä Kroatian alkulohko on kiistatta yksi kisojen kovimmista.

Ottelun jälkeen baarissa ei mitään sen suurempia mielenilmaisuja nähty. Kotimatkalla sen sijaan näin useita, maan lipuilla varustettuja autoja ajelemassa ympyrää jopa meidän kylillä. Ja eihän ne äänitorvetkaan ihan koskematta olleet....

Joku jo ehti Facebookissa ivaamaan, kun juhlistin siellä Kroatian voittoa, että kylläpä takki on kääntynyt nopeasti. Kaikki tietävät minun sympatiani ja vankkumattoman tuen Saksan Die Mannschaftille, joka tulee jälleen voittamaan myös nämä karkelot. Minä mitään takkia ole kääntänyt! Saksa on ykkössuosikki, mutta jos istut baarissa katsomassa Kroatian EM -peliä keskellä kroaatteja, niin jotenkin sitä vaan kallistuu enemmän ja enemmän Kroatian kannalle. Varsinkin jos vaihtoehtona on Turkki. Katsokaa nyt vaikka tuota oheisen kuvan oikeaa alakulmaa. Ensimmäinen ongelma tässä kannustusaagassa saattaa tulla sitten loppuottelussa, kun Saksa ja Kroatia pelaavat keskenään. Mutta se on onneksi sen ajan murheita.

Huomenna maanantaina alkaa sitten kielenopiskelu. Ihan pikkaisen jänskättää kyllä jo nyt. Kello 20.00 pitäisi siis viettää 45 minuuttia ja koittaa jotenkin omaksua uuden kielen alkeet. Tai vähintäänkin muutama sana.  Vaikkei motivaatiossa, ainakaan vielä, ole mitään vikaa, niin onhan se haastavaa...... Mutta tästäkin sitten myöhemmin. Kielikurssiraportti ilmestynee vasta tiistaina, mutta mikäs kiire tässä mihinkään on. Eikös niin?