6. heinä, 2016

Aikakäsitys

Piti tänään olla siis siellä Splitissä hoitelemassa asioita. Vaan enpä ole, koska saan huomenna kyydin ja jopa tulkin Kelan kanssa asiointiin. Odotellaan siis huomiseen. Silloin on pikkuisen pakko mennä, sillä kuten todettu, lääkkeet alkavat loppua ja järjestelmään alkaa olla pakko päästä sisälle kohtuullisen nopeasti. Mutta luotan että kun minulla on tulkki mukana, ja meiltä puuttuu taas 'se yksi paperi', joka puuttuu aina ja joka paikassa, tulkkini kykenee selittämään kiireeni paljon paremmin kuin minä. Ja jos homma ei todellakaan onnistu, minulla on mukana paikallinen tyyppi, joka pystyy auttamaan saamaan sen puuttuvan paperin mahdollisimman nopeasti. Paljon nopeammin kuitenkin kuin minä yksin sokkaillessani.

Tuohon edelliseen löyhästi liittyen joku kysyi minulta, että miten tämän maan infra? Eli miten asiat hoituvat, miten asiat toimivat ja olenko kokenut, että joku etuisuus tai asia mihin olen tottunut Suomessa puuttuisi täältä. Jos ihan rehellisesti vastaan, en todellakaan ole, ainakaan tähän asti, kokenut että täältä puuttuisi mitään mihin olen Suomessa tottunut. Toki ihan kaikkea, kuten nyt vaikkapa sairaala- tai sosiaalipalveluja, en ole vielä joutunut testailemaan joten en tiedä niiden tasosta. Mutta se mitä olen aikaisemmalta saapumiserältä kuullut, en olisi niistä kauhean huolissani. Toimivat kuulemma, toimivat jopa paremmin kuin tietyissä osissa Suomea. Mutta tästä sitten enemmän henkilökohtaisia kokemuksia kunhan kyseisiin palveluihin olen tutustunut. 

Tuossa blogikuvassa on yksi asia, joka pistää väistämättä silmään kun täällä lampsii. Meidän kylässä on paljon taloja, joiden rakentaminen on jätetty kesken. Osassa niistä asutaan, joten osa talosta lienee siis rakennettu, mutta osaa ei. Sitten on taloja, joissa kukaan ei asu ja pystyssä on lähinnä vain ulkoseinät. Näitä taloja on myös myynnissä paljon. Joten jos olisi rahaa, veikkaan, että aika pienellä summalla pääsisi kiinni taloon, jonka voisi sitten rakennuttaa juuri sellaiseksi kuin haluaa. En tosin tiedä minkälainen byrokratia olisi tai minkälaista valvontaa rakennustyömaa vaatisi, mutta muutoin ajatus on kiehtova. Täällä kun oma ja työnantajan omaisuus saattaa kuulemma mennä sekaisin aika helposti, joten moisen projektin valvonta olisi varmaan ihan oma projektinsa. Mutta onneksi ei sitä rahaa ole, niin ei tarvitse moisia asioita pähkäillä. Mutta jos joskus......

Aikakäsitys täällä on mielenkiintoinen. Tosin kokemukseni perustuvat lähinnä naispuolisten henkilöiden aikakäyttäytymiseen, mutta kumminkin. Jos olet sopinut tapaamisen vaikkapa kello kahdeksaksi, tulet saamaan viimeistään puoli kasilta tekstarin, että olen pikkaisen myöhässä. Ja saatatpa saada vielä senkin jälkeen viestin, että vielä menee hetki yli sen uudestaan sovitun ajan. Vaan väliäkös sillä, varsinkin kun asiaan tottuu. Sillä mikäs kiire tässä mihinkään on. Paitsi siis sinne paikalliseen Kelaan.

Sain juuri muuten puhelun, jossa huominen tulkkini kertoi, että hän oli ollut yhteydessä jo etukäteen sinne Kelaan. Ja nyt näyttäisi siltä, että he odottavat minun maksavan jotain siitä, että pääsen sisälle paikalliseen systeemiin. Siis ihan perussysteemiin. Vaan enpä ole maksamassa yhtään mitään. Suomen systeemin ja paikallisen systeemin pitää osata keskustella siten, että EU:n sisällä minun sosiaaliturvani säilyy muuttaessani maasta toiseen. Tulee olemaan mielenkiintoinen palaveri huomenna. Mutta siitä, ja paljosta muusta lisää taas huomenissa.