21. heinä, 2016

Blogista

Suomi on kuulemma saanut EU:lta ennätyssuuret tavoitteet päästörajoituksille. Että paljon pitäisi kuulemma päästöjä vähentää. Ja mikäs siinä, hyvä tavoitehan se on. Mutta sitten reaalimaailmaan. Radiossa joku asiantuntija käy juuri nyt läpi tapoja, joilla tuohon tavoitteeseen päästäisiin. Yksi keinoista on kuulemma kieltää kaikki polttomoottoriautot. Ja sallia vain sähköautot. Joka on tämän asiantuntijan mukaan vielä aivan realistinen vaihtoehto koska mm. Saksa ja Intia ottavat askeleita samaan suuntaan. Että sillä tavalla! Miettikääpä Pertsaa, joka asustelee Kainuun perämetsissä ja ajelee 15 vuotta vanhalla Ladalla kauppa- ja kapakkareissunsa. Ei taida Pertsalle sähköauto kauheasti iskeä. Pertsa kun ei voi ladata autoaan Esplanadin sähkötolpasta niinkuin nämä asiantuntijat voivat.

Joskus tuntuu, että nämä maailmanparantajat asuvat kaikki kehä kolmosen sisäpuolella, jossa maailma on aikalailla erinäköinen kuin muualla Suomessa. Sillä se, mikä toimii hipsteripiireissä, ei välttämättä toimi keskisuomalaiselle metallimiehelle. Ei, vaikka halu ja hinku parantaa koko maailma olisi kuinka kova.

Sitten siihen, miksi tätä blogia kirjoittelen. Aihe on tänään tuo siksi, että a) eilen ei oikeastaan tapahtunut mitään ihmeellistä ja b) eräs ystäväni aloitti oman bloginsa eilen ja kyseli eräällä foorumilla miksi ihmiset ylipäätään blogeja kirjoittelevat. Ajattelin sitten vastata omalta osaltani hänen kysymykseensä. Toivottavasti rouva M siis lukee näitä juttujani.

Eilisestä sen verran, että päivä meni vanhan rutiinin mukaan. Päivällä ruokaa, pitkät päiväunet ja illalla koulua. Lampsin kohti koulua taasen hieman aikaisemmin, kävin kahvilla meidän rannalla ja istuskelin siellä kaikessa rauhassa ennen opintoja. Opintoja, jotka Lucy oli (taas) unohtanut, mutta oli kuitenkin niin lähellä että ehti paikalle normaalia enempää myöhästymättä.

Mutta sitten tähän blogiin. Miksi kirjoitan ja minkälaisia tavoitteita minulla on? Haluanko saada paljon lukijoita, markkinoinko blogia jossain ja jos, niin missä? Ja miksi? Eli lyhyesti, mitkä on motiivini kirjoitteluun?

Kirjoitan koska tykkään kirjoittamisesta. Kirjoitan aiheesta, jotka on lähellä minua. Eli elämästäni täällä uudessa ympäristössä. Siitä, mitä minulle tapahtuu, kuinka sopeudun uuteen ympäristöön, kuinka asiat menevät vai menevätkö ne. Toki koitan lisätä aina välillä juttua kroatialaisesta yhteiskunnasta, sen hyvistä ja huonoista, kenties joskus jopa huvittavista tai ärsyttävistä puolista. 

Joskus blogin alkuaikoina tuli spämmättyä osoitetta eri keskustelupalstoilla. Varmaankin siksi, että blogi saisi lukijoita. Tai että ihmiset saisivat tietoa siitä, että kirjoitan juurikin tästä aiheesta. Tällä hetkellä en kauheasti jaksa ottaa paineita lukjoiden määrästä, vaikkakin tottakait seuraan tilastoja. Onhan se mukava kirjoittaa, kun tietää että kirjoittaa aiheesta, joka kiinnostaa ihmisiä. Kirjoittaa, kun tietää että juttuja myös luetaan. Pyydän usein myös palautetta näistä pläjäyksistä, sillä haluan huomata ajoissa jos alan lipsumaan alueelle, joka ei kiinnosta.

Markkinoinnista noin muuten; netistä löytyy useita saitteja, joihin on mahdollisuus saada oma blogi listatuksi. Lisäksi jos/kun kirjoitat pääsääntöisesti jostain aiheesta, blogia kannattaa mainostaa niillä omaa harrastustaan käsittelevillä saiteilla. Ja siihen päälle kaikki muut sosiaalisen median vaihtoehdot. Facebook, Twitter, Instagram.... mitä kaikkea niitä nyt onkaan.

Rouva M kyseli myös kuinka usein blogissa pitäisi julkaista materiaalia. No, itse koitan tuottaa materiaalia kuusi kertaa viikossa, sunnuntain ollessa vapaapäivä. Tuo aikataulu saattaa toki muuttua jos minulla ei kertakaikkiaan ole asiaa ja/tai olen menossa jossain. En usko että blogilla pitäisi lähtökohtaisesti olla sitovia aikatauluja, varsinkaan silloin jos blogi ei ole varsinaisesti kaupallinen sellainen. Kun kirjoittelet omasta halustasi, omista jutuista tai vaikkapa omasta harrastuksestasi, niin kirjoita silloin kun siltä tuntuu. Turhaa sitä väkisin on koittaa tekstiä tuottaa, sillä harrastushan tämäkin on.  

Tässä tämänkertainen pläjäys. Toivottavasti tuosta edelläolevasta on hyötyä niille lukjoille, jotka noita asioita pohtivat. Esitin siis omia kokemuksia/näkemyksiä, jotka eivät suinkaan ole lopullisia totuuksia. Mutta antavat toivottavasti vinkkejä aloitteville blogisteille.