22. elo, 2016

Punaisen paperin kanssa Splitissä

Olin tänään viime viikolla puuttumaan jääneen punaisen paperin kanssa Splitissä. Käynnistä lisää hieman myöhemmin, tähän alkuun ihan jotain muuta.

Olipas herätys viime yönä! Heräsin joskus puoli neljän aikaan siihen, että väliovet kämpässä paukkuivat yksi toisensa jälkeen kiinni, ikkunat hakkasivat pidikkeissään ja tuuli vinkuin nurkissa. Sananmukaisesti vinkui, meteli oli nimittäin aika mellevä. Ukkonen oli nousemassa ja sitä pohjusti semmoinen puhuri etten moista ole tähän asti kokenut.

Hyvänä esimerkkinä oli makuuhuoneiden ovet. Ne olivat paukahtaneet kiinni vaikka molemmissa oli ollut pönkä. Kun yritin avata niitä, tuuli painoi ovia kiinni niin lujaa että vaikka nojasin koko painollani oveen, se raottui vain hiukan. Ehkä oikein ryskämällä olisin saanut ovet auki, mutta katsoin parhaimmaksi sulkea ensin oman makuuhuoneeni ja olohuoneen ikkunat, jotta läpiveto helpottaisi hieman. Ja kun näin sain ovat auki, suljin kaikki ovet ja ikkunat. Silti tuuli tuntui pyörivän kämpässä....

Ukkonen ilmoitteli sen jälkeen itsestään salamoilla. Makuuhuone oli vähän väliä valoisa kuin päivällä, mutta minkäänlaista jyrinää ei kuulunut. Salamat siis löivät mutta äänettömästi. Ehkäpä siksi vaivuin takaisin uneen enkä osaa siis sanoa minkälainen ukkonen täällä kävi. Aamulla kadut olivat märät, joten jossain välissä oli ainakin satanut.

Ja sitten hintatieto, ne kun tuntuvat kiinnostavan. Ysivitonen bensa maksaa tänään 8,79 kunaa eli 1,17 euroa. Minulla ei ole harmaankirjavaa käsitystä siitä, mitä bensa maksaa tällä hetkellä Suomessa joten en osaa suhteuttaa, mutta tuo on siis tämän päivän hinta Splitissä.

Olin siis Splitissä tänään vihdoin sen viime viikolla kerrotun ja puuttuneen punaisen paperin kanssa. Tuo paperi on itseasiassa lähete, jonka minun oman lääkärin pitää kirjoittaa spesialistille. Siitä huolimatta että kävin spesialistin luona alunperinkin ihan hänen omasta käskystään, eräänlaisella konrollikäynnillä. Mutta juu, lähete (punainen paperi) pitää olla. Tiedänpä tämä(kin) sitten tulevaisuudessa.

Marssin 'ambulantaan', joka on jonkinlainen toimisto/kassa/leimojen lyöntipaikka. Kaikki muut paperini jäivät edellisellä käynnillä sinne, ja olin hieman huolissani että kuinka ne löytyvät kun käynnistäni oli kuitenkin kulunut jo viikko. Vaan eipä ollut hätää, menin tiskille ja esitin asiani. Kaveri otti paperini esille ikäänkuin hän olisi odottanut minua. Punainen paperi tyypille, hetkinen tietokeen hakkausta, leimoja riittävästi ja paperit minulle. Asia kunnossa, kiitos ja näkemiin. Aikaa koko tuohon toimitukseen meni maksimissaan kolme minuuttia. Eli kyllä homma toimii kunhan on kaikki tarvittavat paperit.

Luulin, että saamallani paperilla voin marssia apteekkiiin lääkkeitä hakemaan, mutta eihei. Eihän se nyt niin voi mennä. Nyt tämä leimoja täynnä oleva paperi pitää toimittaa minun omalle lääkärilleni, joka kirjoittaa sitten reseptit sen pohjalta. En tosin ole ihan varma, että voinko pyytää niitä reseptejä ihan puhelimitse ilman että toimitan hänelle paperia, sillä muistelen että ihan ensimmäisellä kerralla lääkemääräykset hoidettiin puhelimitse. Mutta palaan tähän kunhan olen saanut asiasta selkoa. Vaikeuskerrointa lisää ihan himppasen se tosiasia, että lääkärini ei puhu muuta kuin kroaatia, joten pitänee pyytää vaikkapa Lucya soittelemaan.

Splitin reissu oli tänään sangen mukava. Ensinnäkin sain kyydin kun Lucy ja siskonsa Barbara olivat menossa töihin. Näin pääsin vaivatta suoraan sairaalan portille. Siellä vierailtuani lähdin lampustelmaan kohti satamaa, ajattelin käydä kääntymässä siellä maisemia katselemassa sillä ilma oli niin miellyttävä. Lämpöä ei ollut kuin 25-27 astetta ja tuuli vilvoitteli sopivasti. Joten nyt jaksoi kävellä ilman että olisit hiestä märkänä kahden askeleen jälkeen.

Tuo kuva ohessa on tällä kertaa otettu torilta, josta viime viikolla taisi jossain olla kuva jossa ei näkynyt kuin kojujen kattoja. Torilla on keskellä myynnissä kukkia, hedelmiä, vihanneksia jne., sivuilla kiertää sitten markkinakojut joissa on myynnissä kaikenlaista krääsää, t-paitoja, pyyhkeitä, hellehattuja, avaimenperiä ja niin pois päin. Kyllähän te tiedätte. Mutta mukava paikka jossa vaikkapa hedelmät lienevä't sangen tuoreita koska niitä myyvät paikalliset kasvattajat. Joku kaunis päivä, kun olen reissussa jollain muulla vempeleellä kuin julkisilla, tulen aivan varmasti täyttämään kaappini tältä torilta ostamillani tuotteilla.

Siinäpä tämänpäiväinen Splitin retki lyhyesti. Katsotaan mitä huomiselle saadaan aikaiseksi. Siitä lisää sitten myöhemmin.