1. syys, 2016

Sitruunaa ja valkosipuleita

Kokkitaitoni ottavat tänään uuden askeleen. Olen toki valmistanut kanan eri osia hyvinkin eri tavoilla, mutta en ole koskaan tehnyt kokonaista kanaa ihan itse. Uunissa. Mutta tänään teen. Ja teen sen Hans Välimäen ohjeiden perusteella. 

Tavoitteena on tietysti semmoinen S -marketin grillistä ostettu kana, jonka kuori/pinta tms. maistuu hyvältä. Niinpä hieroin tämän kuolleen linnun pintaan mausteita enemmän kuin lääkäri, tai tässä tapauksessa Välimäki, neuvoo. Ja tungin voita, mausteita, sitruunaa ja valkosipuleita kanan takapaksin kautta linnun sisälle. Joka oli semisti yököttävää. Nyt rouva kana odottelee tuolla tiskipöydällä uuniin pääsyä. Raportti onnistumisesta sitten myöhemmin.

Toimin eilen myös tuholaistorjujana. Olivat ampparit rakennelleet pienen pesän tuohon olkkarin yhden ikkunan taakse, onneksi kuitenkin ulkopuollelle. Eihän se vielä minua juurikaan häirinnyt, mutta ajattelin tulevaisuutta. Mitäpä jos pesän koko kasvaa ja sitäkautta myös asukkaiden määrä lisääntyy. Tiedossa voi olla ongelmia jos rinnakkaiselomme saa näin uusia ulottovuuksia. Näin päädyin tuhoamiseen. Sorry vaan ampparit.

Ensin tarkastus, että kaikki olkkarin ikkunat ovat varmasti kiinni. Sitten pitkävartinen harja ja pesä palasiksi parin ikkunan päästä kurkoittaen. Ja ikkuna äkkiä kiinni. Tämä oli suunnitelma. Ensimmäinen yritys meni kuitenkin reisille siksi, että pesän koosta huolimatta, harjalla sitä tökättyäni, pesästä alkoi pukata ampiaisia. Ja niitähän sitten riitti. Hämmennyin hieman ampiaismäärästä ja länttäsin ikkunan kiinni ennenkuin pesä oli kunnolla tuhottu. Ikkunan takaa katsellen totesin että nyt muuten joitakuita ottaa hieman päähän. Vaikka mikä ihme se on jos joku tulee sörkkimään sun kotia jollain kepakolla....

Annoin tilanteen rauhoittua hetkisen, hain paremman tuhovälineen ja toistin operaation. Tällä kertaa länttäsin pesän aivan pannukakuksi. Ja se ikkuna jälleen suht nopeasti kiinni. Nyt aamulla tilanne on se, että pesä on lätässä ikkunalaudalla mutta amppareita ei näy missään. Case closed. Paitsi että juuri tätä kirjoittaessani ympärilläni alkoi pyöriä yksi ampiainen.... toivottavasti se ei ole mikään ampiaisten 007 joka on tullut kostamaan pesän tuhoamisen.

Kauluspaitapäivitys. Olimme Rockyn kanssa eilen kävelyllä tuolla meidän kylällä ja katselin sitä hieman uusin silmin. Eli katselin kylän kauppoja. Ja halleluja! Löytyihän sieltä puoteja joista on mahdollista löytää se kauluspaita! En vaan ole kiinnittänyt niihin aiemmin huomiota koska en ole tarvinnut paitaa. Eli tänään, päiväunien jälkeen, suunta on kaupoille. Ja parturiin.

Ai niin, etanaposti on saapunut perille. Tai ainakin puoliksi. Samuel oli saanut kaksivuotislahjansa eilen, mutta uusi tyttövauva 'Pirkko' ei vielä omaansa. Eli Sampan lahja reissasi päivää vaille kaksi viikkoa Kroatiasta Suomeen, Pirkon lahja vieläkin kauemmin. Joka on hyvä tietää kun joskus tulevaisuudessa jotain olen lähettämässä.

Tänään on siis puuhapäivä. Kaupassa kävin jo, seuraavaksi kananvalmistusta jonka jällkeen päiväunet. Sitten suihkun kautta paitakaupoille ja parturiin. Illalla sitten ihan jotain muuta. Tai vaihtoehtoisesti kotona möllöttämistä. Ei voi vielä tietää.

PS. Ampiaisten 007 on tuhottu. Rauha hänen siellulleen.