22. syys, 2016

Vaikea vegaanipäivä

Lähdin eilen illalla ulos. Tuo kuvan kaveri olisi halunut lähteä mukaan. En ottanut. Sorry sammakko.

Eilen oli vaikea vegaanipäivä. Ensinnäkin suunniteltu tomaattipasta jäi valmistamatta koska kaupassa ei sattunut olemaan tomaatteja. Iltapäivälenkillä kaupassa käydessäni satuin kävelemään lihatiskin ohi ja silmiini osui mehukkaita, kauniita, nättejä, houkuttelevia porsaan filepihvejä...... Ja täytyy kyllä tunnustaa, että loppuilta meni niistä uneksiessa. Mutta onneksi on jo torstai, eli vegaanista ihmiskoetta on jäljellä enää tämän päivän lisäksi kaksi päivää. Joten possut huomio, here I come!

Katselin eilen KHL -jääkiekkoa. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että jos sitä verrataan World Cup -otteluihin, kysymyksessä on todellakin täysin eri laji. Kun kaukalo on suurempi, kuten siis KHL:ssä on, aikaa on enemmän, vauhti on hiljaisempaa, tilanteet tulevat hitaammin etc. Yksilötaito pääsee helpommin esille isossa kaukalossa, mutta kyllähän tosiasia on se, että tuolla World Cupissa jyvät erottuvat akanoista, vai miten se sanonta nyt menikään. Kun parhaat pelaavat ihan parhaita vastaan, Leijonat sijoittuvat valitettavasti tuohon akanaosastoon. Kenties taas keväällä, siinä toisessa lajissa, joukkue pärjää MM -kisoissa. Varsinkin kun niissä karkeloissa eivät kaikki parhaat ole kaukalossa.

Olin eilen siis ulkona. Pitkästä aikaa löytyi mahdollisuus nähdä ja tavata Lucy ja päivittää kuulumiset.  Lucy on aloittanut uudessa duunissa joka on pitänyt neidon niin kiireellisenä ettemme ole ehtineet sopia edes kroaatin tunneista. No, eilen onnistuimme siinäkin. Ja saimme päivitetyksi viimeaikaiset kuulumiset. Se oli mukavaa.

Istuimme iltaa ensin kahdestaan. Lucyn poikaystävä soitteli ja kyseli, että missä olemme ja sopiiko jos hän liittyy seuraamme. Tottakai se oli ok. Seuraavaksi soitti Lucyn uusi hollantilainen pomo, joka asui aivan sen baarin vieressä jossa olimme. Ja eikun mukaan joukkoon. Lopuksi Lucyn äiti, mother Mary, ilmaantui paikalle kaverinsa kanssa, joten jälleen kerran, Lucyn ja minun kahdenkeskinen oluttuokio oli paisunut joukkokokoontumiseksi. Mutta en valita. Se oli mukavaa pitkästä aikaa.

Minua houkuteltiin eilen mielenkiintoiseen tilaisuuteen. Pitäisi kuulemma ensi maanantaina mennä italiankielen kursseille. Siis kielikurssille, jossa opetetaan italiaa kroaatiksi! Kroaateille. Koko homma kuullostaa sen verran hämärältä, että on ehkä ihan pakko mennä ainakin ekalle tunnille. Jos vaikka oppisin kaksi kieltä samalla istunnolla. Tai olla aivan pihalla koko setin ajan. Mutta joo, eikun sinne siis.

Lopuksi, tänään on kuulemma kansainvälinen autoton päivä. Arvatkaapa onko kyseinen teema näkynyt täällä mitenkään...... juu, aivan oikein.