23. syys, 2016

Tokavika

Se olisi sitten vegaaniviikon tokavika päivä. Vielä en viitsi aloittaa yhteenvetojen tekemistä, olkoot niiden aika sitten vaikkapa maanantaina, mutta pikkaisen pisti hymyilyttämään kun uutisissa kerrottiin että Suomessa on perustettu eläinten oikeuksiin puuttuva puolue. Puolueen tavoitteena on koko kansan siirtyminen vegaanisuuteen. Jep jep..... oikein paljon onnea vaan puolueelle ja kaikkea hyvää. Tavoite kosahtaa jo siinä, että jos vaikkapa suurin osa suomalaisista olisi vegaaneja, niin enää kukaan ei jaksaisi kiinnostua tai/ja provosoitua siitä, että joku tyyppi ilmoittele tasaisin väliajoin olevansa vegaani. Eli koko hommasta lähtisi vähän niinkuin terä.

Kävimme eilen jo lähes perinteisellä lenkillä iltapäivällä Rockyn kanssa. Tässä kun on tullut tavaksi että päiväunien jälkeen käymme heittämässä semmoisen 30-45 minuutin lenkin tuolla meidän rannalla. Josta, kuten olen jo aiemmin kirjoitellut, turistit ovat kadonneet. Paitsi eilen, eilen vastaamme tuli nimittäin suomalaisseurue, jossa nuorenparin ja heidän vaunuissa istuvan lapsensa lisäksi oli melkoisella todennäköisyydellä jommankumman vanhemmat. Perusrefleksin mukaisesti en sitten ottanut minkäänlaista kontaktia ryhmään vaikka myöhemmin harmittikin. Sen verran harvinaisia nuo turistit, suomalaisista puhumattakaan, tuolla meidän rannalla tähän vuodenaikaan ovat, että hyvin olisi hetkisen voinut muutaman sanan vaihtaa.

Sen verran lämmintä oli että ainakin toiselle meistä tuli kuuma. Ja kun saavuimme siihen kohtaa rantaa missä tämä toinen on tottunut käymään uimassa, herra ei paljo kysellyt vaan marssi suoraan mereen ja polski siellä sangen tyytyväisen oloisena. Eihän siinä muu auttanut kuin katsella kaikessa rauhassa kun lenkkikaveri nautti.

Vaikka eilen totesin, ettei jääkiekon World Cupin analysointi ei kuulu tälle foorumille, niin pakkohan se parilla sanalla asiaan palata nyt kun turnaus on Suomen osalta ohitse. Kolme ottelua ja yksi tehty maali. Se kertoo kaiken. Omiin meni samassa ajassa yhdeksän. Siis yhdenksän maalia. Semmoista se on kun parhaista parhaat pelaavat keskenään. Suomen jääkiekkomaajoukkueen tämänhetkinen taso ei vaan riitä tälle tasolle. Ei riitä vielä, mutta onneksi meillä on kasvamassa uusi sukupolvi, joka ainakin tällä hetkellä on ikäluokissaan aivan maailman huippua. Jos nämä lupaukset saadaan jalostetuksi ihan oikeiksi huippu-urheilijoiksi, tulokset tulevaisuudessa tulevat olemaan varmasti parempia kuin tämänkertainen konttaus. Jopa silloin kun vastassa on ehdottomia maailman huippuja.

Näin tänään. Uunissa paistuu perunapaistos, jossa mukana mm. papuja, tomaattia, sipulia ja mausteita. Tätä herkkua riittänee vielä huomiselle ja sunnuntaina onkin sitten aika syödä vihdoin sen pihvi, josta olen haaveillut eilisestä alkaen.