5. loka, 2016

Kakka haisee

Huomio; kun likakaivoa tyhjennetään, kakka haisee sangen vahvasti. Ja sangen laajalla alueella. Mutta tyhjennyksen jälkeen putkijumi pitäisi olla ratkaistu, ainakin Deniksen mukaan, joka  otti ihan erikseen tehtäväkseen kertoa minulle mitä hän on tehnyt sen eteen, että paska virtaisi vapaasti. Nyt kun lietekaivo on tyhjennetty ja putkien asentoa on jotenkin muutettu, homman pitäisi toimia. Eli joudun siis tiskaamaan lopulta. 

Tänään se sitten tapahtui. Tänään oli pakko siirtyä aamulenkillä shortseista verkkareihin. Lämpöä ei ollut kuin 12 astetta ja kun siihen lisätään vielä sangen napakka tuuli, shorteissa ei kertakaikkiaan vaan olisi pärjännyt. Niinpä kävimme kaupassa verkkarihousuissa ja hupparissa. Näin ollen shortsikausi kesti tänä vuonna toukokuun 10. päivästä lokakuun viidenteen. Eli lähes viisi kuukautta. Ei paha, ei paha ollenkaan.

WUC palasi kotiin korjattuna. Valitettavasti. Korjaajamiehet kertoivat vielä, että auton akku on melko huonossa hapessa ja pitäisi vaihtaa. Eikä renkaatkaan kuulemma ole ihan viimosen päälle. Akusta en tiedä, mutta renkaat välttävät kyllä. Kulutuspintaa on vielä ihan mukavasti jäljellä vaikkeivat ne nyt enää ihan uusia olekkaan. Mutta menettelevät minulle kyllä. Siihen asti ainakin että pääsen lopullisesti eroon koko WUCista. Joka toivottavasti tapahtuu mahdollisimman pian. Valitettavasti auto on punainen joten sitä ei oikein voi ajaa edes mereen. Varsinkin kun vesi on niin kirkasta että pohja näkyy vielä muutamassa metrissäkin...... Punainen loistaisi sieltä pikkaisen liian räikeänä......

Eilisellä iltapäivälenkillä sattui sattumus. Meitä lähestyi kovasti kroaatiaa polottava puoli hipahtava tyyppi. Ilmoitin kaverille englanniksi että nyt en kyllä valitettavasti ihan kaikkea ymmärrä. Hän käänsi puheen englanniksi ja kysyi, että saisinko minä hänen autonsa rattilukon auki kun se on kuulemma jumissa. Otin avaimet ja hyppäsin autoon. Virrat päälle ja kytkin pohjaan. Pieni liike ratilla ja lukko oli auki. Tyyppi oli aivan haltioissaan. En tiedä minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä kaveri oli siihen asti tehnyt, mutta rattilukko ei ollut lukossa mitenkään erityisesti, vaan aivan tavallisesti kiinni. Ihan niinkuin sen pitääkin olla. Opetin sitten että mitä pitää tehdä seuraavalla kerralla jos ratti 'lukittuu'. En tiedä ymmärsikö hippi.

Tuossa oheisesa kuvassa näkyy muuten konkreettisesti kuinka kaukana Split meidän kyliltä on. Tuolla se taivaanrannassa siintää. Todennäköisesti kaikkein nopein reitti oliskin hilpaista veneellä kaupungille. Autoliikenne kun saattaa olla päivisin melko jumissa ja aikaa suttaantuu vaikkei matkaa ole kuin 15 kilometriä. Jonka pääsen taas kokemaan ylihuomenna kun on lääkäri kaupungissa. Mutta siitä, ja paljosta muusta lisää sitten myöhemmin.