12. loka, 2016

Rahat takaisin!

Muutin Kroatiaan pakoon Suomen kylmyyttä. Kun tänä aamuna heräsin, ulkona oli 9 astetta lämmintä! Mistä saan rahani takaisin? No ok, päiväksi on luvattu sentään 16-17 astetta. Pitäisi olla pilvistä, mutta ainakin tätä kirjoittaessani aurinko paistaa lähes pilvettömältä. Joten saattaa tuo lämpötilakin tuosta nousta yli luvatun. 

Tosin, kuten olen joskus tainnut kirjoitella, kun vaikkapa sade päättää alkaa, se sitten alkaa. Saattaapi siis ne pilvetkin ilmaantua jostain päivän mittaan. Mutta jos tuo lämpö oikeasti kohoaa sinne yli 16 asteen, niin eiköhän täällä hengissä pysytä.

Kävin eilen todella pitkästä aikaa koulussa. En vielä tunneilla mutta sopimassa niistä. Ja kun tapasin Lucyn, tapasin samalla kaikki muutkin perheenjäsenet. Aina pikkusiskoa myöten. Mikä ei suinkaan ollut mikään yllätys. Vaan mukavaa.

Nyt on sitten sovittu kesätauon jälkeen jatkuvat kroaattitunnit. Joka on ihan hyvä, sillä olenhan ollut täällä jo viisi kuukautta, joten eiköhän se ihan oikea, vakava kielen opiskelu olisi syytä aloittaa vähitellen. Tähän astihan koulu on ollut pitkälti sosiaalista seurustelua opettajan, hänen perheensä ja kavereiden kanssa. Joka toki on ihan kivaa sekin, enkä halua kokonaan siitäkään luopua, mutta jospa koittaisi siirtää pääpainon kuitenkin siihen opiskeluun. Sillä pitäähän minun osata hoidella asioita kroaatiksi ensi kesänä kun niitä vieraita pukkaa.....

Paitsi että jos se asioiden hoitelu ei kroaatiksi onnistu, niin voin hoidella ne italiaksi. Lucyn äiti sai sitten ylipuhutuksi minut niille aiemmin mainostetuille kroaatti-italian -tunneille! Onhan koko ajatus niin päätön, että pakkohan se nyt ainakin on kokeilla. Ajatelkaa nyt, vieraan kielen opiskelua kielellä jota et hallitse! Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä, että viimeisen silauksen houkutteluun teki se, että näillä kursseilla on kuulemma kuusi naisihmistä ja minä. Ainoana miehenä...... 

Sunnuntaina olen ajatellut uhrata Hajduk Split -neitsyyteni. Niille jotka eivät tunnista nimeä, kerrottakoon että Hajduk on paikallinen jalkapalloseura, joka osalle porukkaa on lähes uskonto. Sunnutaina Hajduk pelaa paikallisottelun toista Splitin seuraa vastaan ja kuulemani mukaan tunnelma stadionilla saattaa olla melkoisen mellevä. Ja sitä lähden kokemaan. Varsinkin kun liputkaan eivät ole ihan kauhean hintaisia. Kallein kategoria kustantaa nimittäin 10,50 euroa.

Turpaahan siellä huonolla tuurilla saattaa tulla, mutta hieman jännitystä elämään. Nämä Hajduk fanit kun eivät ole maineltaan ihan niitä kaikkein parhaiten käyttäytyviä yksilöitä...... Eivät varsinkaan kun vastassa on se 'toinen kaupungin joukkue'. Mutta ollaan sitten silmä mustana seuraavat viikot jos näin käy. Mitäs väliä sillä on?