5. marras, 2016

Pyhäinpäivä, vol. 2

Erittäin hyvää pyhäinpäivää. Siis sinne Suomeen. Täällähän tuo vainajien muistelu hoidettiin alta pois jo päättyvällä viikolla. Silloin kun se pitääkin hoitaa.

Ja koska täällä on arkinen lauantai, aloitetaan arkisilla asioilla. Kuten tiskaamisella. Olin alkujaan, heti muutettuani, hieman hämmentynyt täällä yleisesti käytettävistä tiskityynyistä. Tai miksi noita nyt voisi kutsua. Ainakaan minun mökistäni ei tuolloin löytynyt tiskiharjaa. Eikä muuten löytynyt ihan näistä meidän lähikaupoistakaan. 

Niinpä aloin harjoitella tyynyjen käyttöä. Mikä tuntui aluksi todella omituiselta kun Suomessa oli tottunut harjoihin. Mutta nyt kun tiskit on hoituneet niiden tyynyjen avulla kohta puoli vuotta, niin täytyy sanoa että nehän ovatkin sangen näppäriä. Ostin ohi mennessäni jostain isommasta kaupasta harjankin, mutta sen verran olen tottunut noihin tyynyihin, että harjalla tiskaaminen tuntui nyt puolestaan omituiselta. Miksi ihmisen elämän täytyy olla näin vaikeaa?!?!

Yhtä asiaa kaipaan tiskauksesta puhuttaessa Suomesta todella. Ja se on tiskikaappi. Siis se kaappi, johon voi laittaa astiat kuivumaan. Sellaista ei asuntoni varustukseen nimittäin kuulu, joten sitä joutuu kikkailemaan astioiden kuivaamisessa kaikenlaisissa oheistoiminnnoilla. Kuten pyyhkeellä. Joka tuo taas yhden uuden työvaiheen koko hommaan.

Eilen meinasi tulla maailmanloppu! Olin kaupassa, maksoin ostokseni kassalla ja siirryin vielä leipomopisteelle sillä mieli teki mussuttaa jotain makeaa pullaa. Ostin pullan ja lähdin autolle. Kun siirtelin ostoksiani autoon, perääni juoksi kaupantäti puhelintani heilutelle. Olin sitten jättänyt sen kassalle.....

Eikä siinä muuten mitään, puhelimiahan saa tarpeen tullen uusia kaupasta, mutta kun..... Mutta kun minun puhelimessa on sisällä koko sosiaalinen elämäni. Kaikki kontaktit, kaikki kuvat etc. Aika paljon myös keskusteluja erilaisilla netti- ja keskustelufoorumeilla. Puhelimen mukana olisin menettänyt myös kaikki korttini. Siis ihan kaikki. Pankki- (kertaa kolme), ajo-, sosiaaliturva- (kertaa kaksi) ja henkilöllisyystodistuskortti olisivat kaikki menneet. Ja lisäksi jonkun verran käteistä rahaa. Ne kaikki kun ovat puhelimen suojuksissa. Onneksi siis ostin sen pullan sillä Ilman sitä pysähdystä olisin todennäköisesti ehtinyt kurvata WUCilla kotia kohti ja kaupan täti olisi turhaan heilutellut puhelinta siellä pihalla.

Kroatiaan on tietyille seuduille lupailtu sateita. Siis todella suuria sateita. Onneksi nämä meidän paikalliset sääennusteet näyttävät siltä, että tänne meille ei mitään vedenpaisumista olisi tulossa. Meille kun on lupailtu nyt viikonlopuksi semmoiset 5-10 mm vettä, jonka kanssa pystyy elämään kyllä.

Olin eilen kavereiden kanssa baarissa. Ja koska on syksy, istuimme luonnollisesti sisätiloissa. Jonka huomasi sitten kotiin tultua. Vaatteet ja hiukset haisivat tupakilta aivan kuten joskus aikoinaan siellä Suomessa baareja luuhatessani. Vielä aamullakin hiuksissa tuoksui tupakka. Periaatteessahan täälläkin tupakointi on kielletty baareissa, mutta siitä huolimatta tuhkakupit ovat aivan vakiovaruste pöydissä.  Eikä kukaan ujostele vetää röökiä. 

Mutta mutta. Hyvää viikonloppua kaikille. Teitä oli viime viikolla taas ihan  uskomaton ennätysmäärä josta nöyrin kiitos. Mutta vietetään viikonloppu alta pois ja palataan asiaan taas maanantaina uusilla jutuilla. Seonmoro!