29. marras, 2016

Talvi....taas

Nyt se talvi on saapunut tännekin. Taas kerran. Eilen illalla lämpöä oli vaan yksi aste, aamulla tosin jo kolmisen astetta. Mutta ei se kylmyys vaan tuuli. Minua on varoiteltu täällä talvisin puhaltelevasta Bora -tuulesta ja eilen sen sitten koin. Eli Bora-, kroaatiksi Bura -tuuli, on pohjoisesta puhaltava tuuli, joka saattaa yltyä jopa yli 100 kilometriin tunnissa. Eiliselle tuota tuulta oli luvattu jopa 130 km/h, mutta ainakaan minun sääsivustojen mukaan ei se sitten puhallellut kuin 40, puuskissa 60 km/h voimalla. Mutta kun sen lisää yhden asteen lämpötilaan, se on kylmä. Se on kylmä jopa minulle, joka on 'tottunut kylmään', kuten aika usein kuulen paikallisilta. 

Minulta kysyttiin vinkkejä tänne muuttoon. Lähinnä mistä löytää asunto. Lyhyesti, helpoin keino löytää niin omistus- kuin vuokra-asunto on sivusto nimeltään Njuskalo. Sieltä löytyy molempia kämppiä alueellisesti jaoteltuna. Ilmoitukset ovat kroaatiksi, mutta käännösohjelmat auttavat. Pääperiaate on sama kuin missä tahansa, jos et välttämättä halua asua kaupungin keskustassa, asunnot ovat edullisempia pikkaisen niiden ulkopuolella. Aivan kuten tämä minun asuinseutuni, asun vain 15 kilometriä Splitistä, mutta niin asuin- kuin elinkustannukset ovat selkeästi edullisempia kuin Splitissä.  

Ihan vähän vielä eilisestä Davis Cupista. Unohdin kertoa siitä, kuinka kamera näytti hyvin usein, itseasiassa lähes jokaisella pidemmällä pelikatkolla, yleisöä. Ja kaivoi sieltä usein argentiinalaisia blondeja, joilla oli kaiken päälle vielä ruskeat silmät! Täytyy sanoa, että vanha likainen mies oli täällä televison äärellä aivan vetelänä. Ja alkoi miettiä, että pitäisikö sitä seuraavaksi muuttaa Argentiinaan.....

Ja lopuksi hieman suomiasiaa. Jälleen. Suomessa keskustellaan tällä hetkellä siitä, että saavatko ruotsinkieliset riittävästi lääkäripalveluita omalla äidinkielellään. Jonkun lain tai asetuksen mukaan kun suomalaisten pitäisi saada nämä palvelut omalla kielellään. No hyvä. Ongelma on ruotsinkielisille varmaan suuri. Mutta mutta, sillä kokemuksella mikä minulle jäi suomalaislääkäreistä, aivan yhtä suuri ongelma palveluiden saatavuudessa oli suomenkielisilläkin. Aika usein se pöydän toisella puolella istunut valkotakkinen puhui omana äidinkielenään joko viroa, venäjää tai jopa kreikkaa. Varsinkin Helsingissä. Olkoonkin että juuri tuon kreikkalaisen kanssa lääkäri/potilas -suhde toimi kaikkein parhaiten. Muutoin en olisi ihan niin varma, että sainko minä sitä palvelua mitä kaipasin johtuen lievähköstä kielimuurista. Eli toteutuivatko minun lailliset oikeudet.

Miettikääpä lääkärissäkäyntiä täällä. Parhaimmillaan lääkäri ei puhu edes englantia, ja vaikka puhuisikin, se on jokatapauksessa vieras kieli niin potilaalle kuin lääkärille! Eli kumpikin puhuu itselleen vierasta kieltä. Ja usein asioista, joiden nimeä et tiedä edes suomeksi. Mutta hyvin on pärjätty, ainakin tähän asti. En tiedä mitä sitten tapahtuu, jos hätä on joskus suuri. Ja siitä pitäisi osata kertoa hoitavalle henkilöstölle. Mutta en jaksa stressata. Se on sitten sen ajan murhe.