19. joulu, 2016

Jouluviikkomaanantai

Kävin lauantai-iltana varsinaisessa Sodomassa ja Gomorassa. Ainakin jos Päivi Räsäseltä kysyttäisi. Nimittäin meidän joulutorilla.

Siellä oli useita kojuja, jotka kaikki tarjoilivat niin ruokaa, olutta kuin väkevämpiäkin juomia. Eikä missään näkynyt yhtäkään keltaliivistä järjestysmiestä! Kukaan ei vahdannut, että ostettuasi vaikka makkaran ja tuopin yhdestä kojusta, käveletkö niiden kanssa toisen kojun pöytään ja nauttimaan saaliistasi. Tai vaikkapa pois koko alueelta. Yhtään kojua ei ollut rajattu mitenkään, ei ollut naruja eikä aitoja osoittamassa minkäänlaisia anniskelualueita tai muita rajoituksia.

Bändi soitti, porukka tanssi ja lauloi mukana. Ja tuossa porukassa olivat lapset mukana ihan täysillä. Olivat mukana, vaikka kello oli jo yli kymmenen illalla! Ainuttakaan ympärikännissä ollutta juhlijaa en nähnyt, yhtään ainutta tappelunpoikasta tai edes riitaa en myöskään onnistunut havaitsemaan. Kaikilla tuntui olevan mukavaa ja porukka viihtyi. Myös ne lapset. 

Tämä kokemus pisti taas miettimään että miksi tämä ei olisi yhtälailla mahdollista Suomessakin? Miten suomalaiset eroavat niin paljon vaikkapa näistä kroaateista, että vastaavan joulutorin ylläpitäminen vastaavilla palveluilla olisi täysin mahdoton ajatus Suomessa? Siellä löytyy aivan taatusti noin satakymmenen sääntöä ja määräystä, jotka eivät mahdollista sitä, että ihmiset saisivat vapaasti viihtyä ja nauttia toistensa seurasta. Pitäisi olla nuo edellä mainitut järjestysmiehet, pitäisi olla riittävä määrä WC:itä, pitäisi olla tarkkaan rajatut anniskelualueet ja tottakai ikärajat jos kojuissa myytäisi alkoholia. Puhumattakaan siitä, että löytyykö kaikilta kojuissa makkaroita myyviltä henkilöiltä hygieniapassi. Ja alkoholipassi? Osaavatko he aivan varmasti siis pestä kätensä vessassa käytyään? Olla tarjoilematta henkilölle joka ostaa alkoholia selkeästi humaltumistarkoituksessa? Ja niin edelleen ja niin edelleen.

Jos joku jaksaisikin hakata päätänsä sääntö-Suomen seinään riittävän kauan ja saisi vastaavanlaisen joulutorin aikaiseksi, iltapäivälehdet repisivät otsikoita sitten jokaikisestä, pienestäkin järjestyshäiriöstä, joita torilla sattuu. Ihan vaan siksi että joku 'uskalsi' järjestää jotain uutta ja ihmeellistä ja että mukana on alkoholi.

Jouluun ei ole kovin kauheasti aikaa. Josta tulee mieleen yksi vuoden suurimmista haasteista eli joululahjojen hankinta. Olen nimittäin ehkä maailman huonoin ostamaan yhtään mitään kenellekkään niin jouluisin kuin syntymäpäivisin. Että anteeksi vaan kaikille läheiselleni.  

Tänä vuonna olen hankkinut lahjat vain ja ainoastaan lapsenlapsilleni Samuelille ja Iidalle. Tosin, koska olen menossa joululounaalle joulupäivänä kavereiden luo, pitänee hankkia jotain emännälle. Ja tämän tyttärille. Ja opelle. Ehkäpä jopa open poikaystävälle. Apua! Ja enää vajaa viikko aikaa!