2. tammi, 2017

2017, 2017, 2017

Piithän sitä pikkaisen harjoitella miltä se tuntuu tuon uuden vuosiluvun kirjoittaminen....  Oikein paljon hyvää uutta vuotta vielä kerran kaikille!

Meillä Rockyn kanssa vuodenvaihde meni rauhallisesti kotona. No, rauhallisesti ja rauhallisesti, ulkona pommitettiin kuin talvisodassa. Mäiske oli varsinkin puolenyön kumminkin puolin oikeasti aikamoinen. Suunnittelin ensin, että olisin mennyt juhlistamaan vuoden vaihtumista tuonne meidän torille, mutta sitten ajattelin etten oikeastaan voi jättää Rockya yksin. Se ei ole tähän asti pelännyt pauketta mutta kuitenkin. Onhan se mukavampaa olla iskän kainalossa kun paukkuu. Ja mitä  sitten tapahtui? Minä makasin sohvalla ja katselin televisiota, Rocky veti jalkopäässä sikeitä aivan täböllä vaikka ulkona paukkui oikeasti kovaa. Että se sitten siitä pelosta.

Katselin siis televisiota. Ja koska me tulemma täällä tunnin Suomen perässä, ehdin hyvin katsella ensin Helsingistä Kansalaistorin Suomi 100 -vuoden avajaiset ja keskittyä vasta sen jälkeen paikalliseen uuden vuodenvaihteen televisiotarjontaan. Täytyy kyllä sanoa, että mahtavan spektaakkelin olivat Kansalaistorille rakentaneet. Vuosi vaihtui Daruden Sandtsromin ja huikean ilotulituksen säestyksellä. Jopa pikkuriikkisestä ruudusta tihrustettuna se näytti todella hienolta. Saatan vain kuvitella niiden lähes 100.000 ihmisen fiilikset paikan päällä.  Tämän jälkeen selkeästi suuremmasta ruudusta katseltuna paikalliset kansantanssit ja popartistit näyttivät ja kuullostivat hieman valjuita. Katsokaa nyt vaikka tuota oheista kuvaa.

Mutta vuosi saatiin vaihdetuksi. Molemmissa maissa. Vuoden vaihtuessahan tapana on lupailla kaikenlaista uudelle vuodelle. Minä laihdutan, käyn salilla, en juo viinaa, lopetan tupakanpolton, olen kaikinpuolin parempi ihminen jne. Lupauksia jotka hyvin usein unohtuvat viimeistään helmikuussa. Niinpä en ole pitkiin aikoihin lupaillut kenellekkään yhtään mitään. Mutta nyt teen poikkeuksen. Lupaan itselleni ja läheisilleni, että vuonna 2017 panostan ihan tosissani kroaatinkielen opiskeluun. Tavoite on, että loppuvuodesta kykenisin edes auttavaan keskusteltuun kroaatiksi. Sen verran tässä menneenä viikonloppuna minulle toivoteltiin hyvää uutta vuotta ja juteltiin muutenkin kroaatiksi enkä osannut oikein vastata yhtään mitään, että meni hermot. Niinpä kielikurssit ja omatoiminen opiskelu on vaan nostettava aivan uudelle tasolle. Jokainen päivä hetki kieliopintoja ja niitä tukemaan sitten kielitunnit. Eiköhän se siitä.

Näin vuosi 2017 an saatu alkuun. Jatketaan sitä samalla kaavalla kuin vuosi 2016 päättyi. Ainakin blogin kanssa. Juttua ilmestyy maanantaista lauantaihin, sunnuntait huilataan. Tervetuloa mukaan!