22. helmi, 2017

Kuume

Älkää päästäkö minua lähekkään kauppoja. Ostoskeskuksista puhumattakaan. Minulta katoaa nimittäin kontrolli ihan täysin ja ostelen aivan mitä sattuu. Niinkuin nyt vaikkapa tänään Splitin ostosreissulla.

Ajelin siis aamulla Splitiin. Tarkoituksena oli ostaa lenkkarit, ne paljon puhutut shortsit ja katsella vähän t-paitojakin. Lampsin kaksi ostoskeskusta läpi ja tulin ostaneeksi kellon. Ja valmiiksi raastettua porkkanaa. Ei kenkiä, ei shortseja, ei edes t-paitoja. Kellokin osoittautui olevan rikki. Mutta eipä se paljon maksanutkaan. 29 kunaa eli neljä euroa. En taida jaksaa valittaa. Ja juu, tiedän että on ehkä laiskuuden multihuipentuma ostaa valmiiksi raastettua porkkanaa, mutta kun puoli kiloa maksoi seitsemän kunaa, eli huimat 0,94 euroa  niin enpä jaksa alkaa itse raastamaan.

Mutta kuume on kova. Nimittäin autokuume. Tuo minun WUCni (WUC=World Ugliest Car, toim.huom) kun ei ihan loputtomiin kestä niin pakkohan se on alkaa katselemaan seuraajaa. Kun WUC seuraavan kerran jostain hajoaa, se on sitten siinä. Penniäkään en enää sen korjaamiseen tule laittamaan. Joten Njuskalo -sivut ovat kovassa käytössä. Tuo Njuskalo on muuten sangen näppärä sivusto jos etsit vaikka asuntoa, vuokra- tai myyntisellaista tai oikeastaan ihan mitä tahansa. Sieltä löytyy sananmukaisesta kaikki mikä tässä maassa on myynnissä. Sivusto on kroaatinkielinen, mutta erilaisilla käännösohjelmilla sen kanssa pärjää ihan kivasti. Ja alkuun pääsee etusivun kuvasymboleilla.

Mutta siis auto pitäisi saada. Polttelee sen verran. Mitään järjettömän kallista en hae, vaan semmoinen edullinen pikkuauto olisi etsinnässä. Yleensä kun ajelen kuitenkin yksinäni, korkeintaan Rocky seuranani, eikä tuohon parisuhdestatukseen näyttäisi olevan tulossa suurempia muutoksia ainakaan kovin lähiaikoina. Mutta yksi toive on. Nimittäin avattava katto. Haluaisin ajella kuumina kesäpäivinä hiukset, nyt kun niitä vielä on, hulmuten pitkin poikin Dalmatiaa. Hah. Katsellaan nyt miten tämäkin homma etenee. Eihän tässä kiire ole, mutta kun on kuume, silloin on kuume.

Näin eilen ensimmäiset shortsit liikenteessä tuolla meidän rannalla. Kysessä taisi kyllä olla turisti, koska paikalliset, varsinkin mummot, pukeutuvat almanakan, ei säätilan, mukaan. Niinpä vastaan saattaa tulla t-paitoja mutta myös pipoja ja hanskoja. Vaikka aurinko paistaa ja lämmintä on 16 astetta. Sehän on Suomessa jo ihan mukava kesäpäivä, eikö vaan? Mutta tuo mummopukeutuminen taitaa olla universaalista. Muistelen nähneeni Suomessakin keväisin mummoja talvitakeissaan kahdenkymmenen asteen lämmössä. Koska oli vielä huhtikuu.