11. maalis, 2017

Viikkokertaus

Taas on yksi viikko saatu pakettiin ja on viikon viimeisen blogin aika. Viikko alkoi suurella v..tuksella kun rahansiirto Suomesta jumitti vielä maanantai-aamuna. Homma tosin korjaantui vielä päivän aikana, joten loppujen lopuksi alkoihan se sitten kuitenkin. Se viikko nimittäin.Tiistaina istuttiin iltapäiväkerhon kanssa tuolla meidän rannalla, josta tuntuu tulevan ihan vakituinen harraste jokaiselle päivälle. Eli kello 14.30 joka päivä, jos säät sallivat, lampsimme Rockyn kanssa istuskelemaan uusien kavereiden kanssa terassille niitä näitä turisemaan. Ja se kaverin ravintola, jonka kohtalo piti ratketa tällä viikolla, on edelleen hämärän peittossa koska pankki, joka ravintolatilaa myy, ei ole vieläkään ilmoittanut päätöstään siitä kenelle tila myydään. Kaverini tarjous on korkein, mutta niinkuin sanottu, Splitska Banka ei ole vielä tehnyt päätöstään. Joka ihan pikkaisen syö kaveria, koska hänen sormensa syyhyävät jo päästä tekemään remonttia. Sitäpaitsi aika alkaa loppua, jos ravintola halutaan auki sesongiksi, alkaa olla jo kiire. Remontti vie kuulemma minimissään 45 vrk, ja kroatialaisen tavan tietäen, tuohon voi kepeästi lisätä vielä vähintään 15 vrk. Joten vaikka remontti alkoisi maanantaina, valmista olisi vasta toukokuussa. Jolloin sesonki on jo ihan täysillä päällä.

Naistenpäivänä annettiin hieman tietoja Kroatian hintatasosta. Ja siitä minkälainen keli täällä milloinkin on. Torstaina saatiin vankka ei pankista autolainalle ja käytiin läpi minkälaista ihan arkipäiväelämä täällä on. Eilen, omituisella fontilla, kerrottin keinoja miten tänne pääsee. Siinähän se viikko sitten olikin.

Hintatasoon löyhästi liittyen yksi vinkki; kun olette Kroatiassa, älkää luottako siihen että kortit käyvät ihan joka ravintolassa. Ruokasellaiset ja konobat hyväksyvät usein kortit kyllä, mutta niissäkin kannattaa asia tarkistaa etukäteen. Cafe/baareissa taasen maksut hoituvat hyvin usein pelkästään käteisellä. Joten kun olette hörpöttäneet menemään oikein huolella ja tulee maksun aika, se Pertin esille kaivama kultareunainen Amex ei välttämättä kelpaakaan..... Ja siinähän sitten mietitään kolmen promillen kännissä keskellä yötä että miten tästä selvitään. 

Olen kirjoitellu, taisi olla viimeksi eilen, siitä kuinka täällä tavarat ovat sijoitettu kaupppojen hyllyille ilman minkäänlaista logiikkaa. Mutta eilen, iltapäiväkerhossa, sain vastauksen tähänkin ihmetykseen. Kaikki on sittenkin lopulta suunniteltua. Ei niinkuin länsimaissa, joissa ostajien käyttäytymistä tutkitaan todella tarkasti ja tavarat sijoitellaan sen mukaan, täällä tavaroiden täysin päätön sijoittelu on sekin täysin harkittua. Tai ainakin se voidaan selittää sellaiseksi. Mietipä itseäsi kaupassa, jos etsit vaikka siivousrättejä, niiden luulisi löytyvän läheltä siivousaineita. Mutta eihän se suinkaan ole sanottu että näin olisi. Ja tähän on kuulemma syynsä. Kun asiakas pannaan etsimään jotain tuotetta jostain aivan ihmeellisestä paikasta, hän saattaa samalla ostaa eteen tulevia tavaroita aivan ex tempore. Jos sukat löytyvät yllättäen kylmäaltaasta kalapuikkojen vierestä, niin niitä etsiessä eteen tulee väistämättä paljon asioita joita toteat yllättäen tarvitsevasi. Nerokasta, sanon minä.

Näin ollaan saatu taas yksi viikko kumolleen. Ensi viikolle ei ole yhtään mitään suunnitteilla, joten itseäkin vähän jänskättää minkälaista juttua tänne blogiin tulee ilmestymään. Mutta sehän ei selviä kuin lukemalla, eikös vaan. Josta tuli mieleeni, että teitä lukijoita näyttää olevan melko tasaisesti joka viikko ja jos lukuja vertaa siihen kun aloittelin, lukumäärä on lähes triplaantunut. Kiitos siis siitä ja oikein hyvää viikonloppua. Jatketaan taas maanantaina.