20. maalis, 2017

Päätös

No onhan se kait sitten ihan pakko. Monella kaverilla, tai tutulla, on meneillään tällä hetkellä jonkinlainen elämäntaparemontti. Tai ainakin laihdutuskuuri. Joten joo, jos sitä sitten täälläkin.

Muutoin en elämääni todellakaan tule muuttamaan mutta painoa voisi pudottaa hivenen. Joten jos sitä alkaen tästä päivästä kiinnittäisi hieman huomiota siihen mitä, kuinka paljon ja milloin sitä suuhunsa mättää. Mihinkään ituhippeilyyn en lähde, enkä edes minkäänlaiseen kasvis/vegaanihömpötykseen, mutta niinkuin sanottu, jos sitä muutoin ruokavaliolla pikkaisen saisi tuota painoa pois. Onhan se ennenkin onnistunut. Sovitaanko vaikka niin, että lähtöpainona toimii aamuinen lukema jonka armas vaakani (kuvassa) antoi ja ilmoittelen sitten täällä säännöllisen epäsäännöllisesti edistymisestäni. Eli miinus tai plus kilot verrattuna maanantain 20.03.2017 lukemaan. Tavoitteena voisi olla vaikkapa sellainen kilo viikossa. Näin ollen painaisin tasan vuoden päästä siis 52 kiloa vähemmän. Kuullostaa hyvältä, eli tällä mennään.

Ai miten viikonloppu meni? Ihan mukavasti, kiitos kysymästä. Mitään ihmeempää ei tapahtunut eikä mitään ihmeempää tullut touhutuksi. Mikäs se eläkeläisen päivän muuttaisi? Lauantaina oltiin iltapäiväkerhon kanssa terdellä, ja kun kreikkalaisella tytöllä sattui olemaan synttärit, normioluiden lisäksi pöytään kannettiin taas sitä rakijaa. On the house tietty. Lähtivät siitä sitten meidän rannan 'melkein-fine-dining' -ravintolaan nauttimaan paikan illan erikoistarjouksesta; kolmen ruokalajin menu 100 kunaa. Eli 13,50 euroa. Ruoka oli ollut kuulemma ihan ok. Ei mitään hienoa eikä upeaa, mutta ihan ok.

Itse en viitsinyt lähteä reissuun mukaan koska olin syönyt juuri ennen iltapäiväkerhoa. Lisäksi olen käynyt kyseissä paikassa parikin kertaa eikä se ruoka nyt niin kovin ihmeellistä ole ollut. Paikka on siis testattu, koettu ja nähty. Kaiken lisäksi säästin sata kunaa plus normaalit ruokajuomat.

Sen sijaan tulin kotiin, katselin televisiota ja päätin lähteä baariin. Ihan vaan koska voin. Käväisin Red Lion baarissa, juttelin muutaman paikallisen kanssa ja tulin kotiin. Eiköhän se ollut riittävän vauhdikas lauantai-ilta näin eläkeläiselle. Sunnuntaina kävin iltapäiväkerhossa. Sitten olikin jo ilta.

Rockyn kunto, joka on huolestuttanut minua jo useamman päivän, näyttäisi paranevan hieman. Herra syö jo eikä kulje enää ympäri kämppää häntä lurpattaen kärsivän näköisenä. Nyt maistuu jo leikkikin. Ja tänään vuorossa on vieläpä treffit russelneitosen kanssa. Tiuku -neito muuttaa henkilökuntansa kanssa tuohon puolen tunnin matkan päähän ihan lähitulevaisuudessa ja tänään Rocky ja Tiuku tapaavat tuolla meidän rannassa. Katsotaan miten nämä kaksi vanhusta tulevat toimeen. Ja syntyykö romanssi. Vaikka Rocky on kyllä enemmän chihu -miehiä.

Mutta näin viikko on siis saatu alkuun. Rockyn treffeistä, ja todennäköisesti paljosta muustakin, lisää sitten taas huomenissa.