18. huhti, 2017

Takaisin arkeen

Pääsiäisen jälkeen elämä tuntuu jatkuvan taasen kuten tähänkin asti. Vieraat asustelevat vielä kolme päivää kämpässäni, mutta muutoin aletaan siirtyä hiljalleen kohti normiarkea. Normiarkea, joka pitää sisällään siis lenkit Rockyn kanssa, oluthetket kavereiden kanssa iltapäivällä ja illat, jolloin sinulla ei ole kerta kaikkiaan ole mitään tekemistä. Eli illat jolloin voit päivittää itsesi vaikkapa televisiosarja Uuden Päivän nykytilanteeseen. Johon olen, enkä häpeä myöntää sitä, koukussa.

Arjen huomaa myös siitä, että meidän pihan autot vähenevät aamuisin kun naapurit lähtevät töihin. Tuohon lähelle rakennettavan maantieliitymän asfalttipojatkin näyttivät ilmestyneen jatkamaan hommiaan kun aamulenkin heitimme Roksun kanssa. Ja ei, nämä tyypit eivät ole niitä Suomen kesässä ruskettunut yläruumis paljaana tietä päällystäviä asfalttipoikia, joiden perään naiset kuolaavat. Ei, kroatialainen versio on keski-ikäinen, hieman pyylevä mies joka on pukeutunut jonkinlaiseen haalariin ja turvaliiviin. Sillä eihän lämpöä ollut aamulla kuin 12 astetta.

Kelit ovat viime päivinä olleet kaikkea muuta kuin se sää jonka perusteella päätin muuttaa tänne. Vettä on tullut kolme päivää putkeen, tosin siten että sade on loppunut aina iltapäiväksi. Mutta se, että joudut heräämään ropinaan, ei ole mukavaa. Ei, vaikka iltapäivä ja ilta olisivatkin sitten hienoa keliä. Tämä tulee tosin muuttumaan melko pian, hetken päästä valitan sitä ettei päivällä jaksa/voi tehdä mitään kuumuuden takia. Muistakaa! Teitä on varoitettu! Tänään tosin näyttäisi olevan aurinkoinen päivä.

Tiedän että melko usea lukijoista suunnittelee matkaansa tänne alkavana kesänä. Seuraavassa siis tulee jälleen muutama vinkki, jotka kannattaa huomioida ennen tännetuloa. Ensimmäinen niistä on taksi. Ei kannata laskea sen varaan, että taksi lentokentältä hotelliin/kohteeseen olisi naurettavan halpa. Se ei ole sitä. Normitaksit täällä ovat todella kalliita, hinnat pyörivät aivan Suomen hinnoissa. Joten meille täällä asuville, ja paikallisille, ne ovat ovat kalliita. Todella kallita. Joten jos et halua käyttää paikkallista julkista liikennettä, joka toimii todella hyvin, kannattaa tsekata netistä kuljetukset minne ikinä sitten oletkin menossa. Tai vuokrata auto. Tai käyttää Uberia.

Majoitus. Sekään ei ole sikahalpaa. Ei, varsinkaan jos jätät varauksen viime tippaan. Sitäpaitsi meille tänne on ennustettu ennätyskesää matkailijoiden määrässä, joten jos jätät majoitusvarauksesi viime tinkaan, et välttämättä enää löydäkkään vapaata huonetta. Et ainakaan siihen hintaan mitä olit kuvitellut. Täällä, kuten ihan missä muualla tahansa, hintajousto toimii. Eli kysynnän kasvaessa myös hinta nousee. Ja päinvastoin. Kun niitä matkailijoita on tulossa muualtakin kuin Suomesta.

Lopuksi haluan vieilä kerran varoittaa Splitin lentokentästä. Se tulee, ilman minkäänlaista suurempaa peloittelua, olemaan sesonkina pullonkaula. Kenttä oli jo viime kesänä auttamatta liian pieni eikä lisääntyvät matkailijamäärät tälle kesälle lupaa yhtään parempaa. Varsinkaan kun kentällä on menossa remontti ja puolet kentästä on suljettu. Joten jos lennät Splitiin/Splitistä keskikesällä, varaa aikaa toimintoihin. Jos haluat olla jossain ja/tai tavat jonkun johonkin tiettyyn aikaan, lisää siihen ainakin puoli tuntia. Näin voit olla paikalla about niihin aikoihin kun olet sopinut. Tai ota kroatialainen asenne, ”kyllähän sen ehtii myöhemminkin”. Ja ole reilusti myöhässä 15-30 minuuttia. Ilman minkäänlaisia tunnontuskia.

Tämän päivän kuvituskuva on otettu tuolta Kastelaa ympäröiviltä vuorilta. Kuvasta ei välttämättä kykene näkemään, mutta meidän kaupunki muodostuu siis seitsemästä kylästä jotka kaikki sijaitsevat tässä Adrianmeren rannalla. Jokaikinen niistä on tutustumisen arvoinen. Varsinkin minun oma kylä, Kastel Stari.