12. touko, 2017

Kierrätyksestä

Tämä viikko on sujahtanut lähes täysin vuosipäivästä kirjoittaessa. Lienee siis näin viikon viimeisessä syytä palata perusasioihin. Eli perusarkeen. Mutta ennenkuin käydään läpi mitä viikolla on tapahtunut, ihmetellään kroatialaista kierrätystä.

Pullojen palautus. Se on täällä niin monimutkaista ettei sitä taida kukaan oikein ymmärtää. Suomalainen tapa, palauta pullot automaattiin, näytä kuitti kassalla niin pulloista kertyneet rahat vähennetään ostoksiesi loppusummasta, ei todellakaan toimi täällä. Ensinnäkin palautusautomaatteja ei ole ihan jokaisen kaupan eteisessä, ja jos sitä ei ole, pullot palautetaan jonnekin tapahuoneen ovelle jossa kaupantäti antaa sinulle lapun palautetuista pulloista. Lapun, jossa kerrotaan esimerkiksi kuinka monta tietyn merkkistä tyhjää olutpulloa palautit. Siis palautuslapussa on mainittu myös olutmerkki! Sillä jos haluat täyttää palauttamasi pullot, et voi vaihtaa merkkiä, vaan sinun täytyy valita sitä samaa olutta jotka pullot juuri palautit. Ja jos oikein sääntöjä noudatetaan, sinulla pitäisi olla kuitti siitä, että olet ostanut palauttamasi pullot juuri siitä samasta kaupasta minne ne palautit. Minulta on kerran kysytty sitä kuittia todisteeksi......

Suurimmissa kaupoissa palautusautomaatteja toki on, mutta niissäkin sinun pitää vaihtaa automaatista saamasi kuitti infotiskillä rahaksi. Et voi siis vähentää niitä kassalla ostostesi loppusummasta. Ja jos olet palauttanut lasipulloja automaattiin, sinun pitää jälleen kerran todistaa se, että ne pullot on ostettu juuri siitä myymälästä. Ainakin sitä saatetaan kysyä. Jos osaat olla riittävän vakuuttava, sinua saatetaan uskoa että juu juu, täältähän ne. Jopa ilman sitä kuittia.

Roskat/roskikset. Olen nähnyt muutaman kierrätysroskiksen meidän huudeilla, mutta yleinen tapa on viedä roskat roskikseen. Siis viedä ihan kaikki roskat siihen samaan roskikseen. Oli kysymys sitten talousjätteestä, puutarhajätteestä, rakennusjätteestä tai vaikkapa huonekaluista. Kaikki samaan kasaan vaan. Pöntöt tyhjennetään keskimäärin kolme kertaa viikossa, jolloin ne ovat ylipursuavan täysiä. Suuremmat roskat, kuten pilkotut palmut, nojatuolit, autonrenkaat tai joulukuuset, kerätään sitten eri autolla epäsäännöllisen säännöllisesti siitä pinosta joka ehtinyt muodostua siihen pönttöjen viereen.

Kierrätys on siis lievästi sanottuna lapsen kengissä. Toinen asia mikä on vielä vähän vaiheessa, on erityisruokavaliot. Tämä on nimittäin yksi eniten miulta kysytyistä aiheista. Eli jos noudatat ihan mitä eityisruokavaliota tahansa, varaudu siihen, että ihan kaikista ravintoloista et sitä löytä. Toki asiaan on havahduttu ja eteenpäin mennään, mutta usein ruokalistalta on aivan turha etsiä merkintöjä siitä käykö annos gluteenittomille, keliaatikoille, laktoosi-intoleranteille, vegaaneille, semivegaaneille yms. jne. Kasvisruokavaihtoehtoja löytyy melko yleisesti, mutta sitä, sopivatko ne telaketjuvegaanille, ei taatusti tiedä kukaan. Ei edes kokki.

Mutta menneeseen viikkoon. Mitä olen touhunnut? Enpä mitään kovin erityistä. Aloitin kroaattikurssini uudelleen, uuden open johdolla, keskiviikkona. Lucyn, eli edellisen opettajani kanssa, tunnit meni niitä näitä turistessa koska olemme enemmänkin ystävät. Niinpä päätimme yhdessä, että oppimisen kannalta saattaisi olla parempi vaihtaa opettaja. Ja niin teimme. Keskiviikon ensimmäinen tunti uuden open kanssa meni sitten niitä näitä turistessa. Englanniksi. Emme taineet puhua sanakaan kroaatia..... Mutta seuraavalla tunnilla sitten.

Mitä vielä? Kaverin ravintola edistyy, näin eilen blueprintit siitä minkälainen se tulee olemaan. Vanha pankkisali on tyhjennetty, nyt siellä piikataan lattiaan ja kaadetaan muutama seinä. Sen jälkeen pitäisi alkaa pintojen uudelleen rakentaminen. Tavoite on edelleen avata kesäkuun puolivälissä, heittipä kaveri eilen ylioptimisten arvion että jos hän ehtisi vaikkapa kesäkuun alkuun. Ei tule tapahtumaan. Ei. Ihan vaan siksi, että elämme Kroatiassa.

Kaverin kanveri puolestaan on avaamassa huvilaa turisteille kolme viikon päästä. Tämän päivän kuva on huvilan portaikosta, josta saatte kenties kalpean aavistuksen näkymistä jotka talosta avautuvat. Jos olette tulossa suuremmalla porukalla (max. 10 henkeä) ja etsitte korkeatasoista majoitusta uima-altaalla Kastelasta, ottakaapa yhteyttä. Väitän kyselyn sitten eteenpäin. Pienimmille porukoille suosittelen edelleen ja aieminkin mainostamaani Marjo Apartments'ja.

Siinäpä ne viikon aikana kertyneet uutiset noin pähkinänkuoressa. Huilataan viikonloppu ja palataan linjoille taas maanantaina. Oikein hyvää viikonloppua kaikille, toivottavasti Suomen lumi/räntäsade hieman helpottaa. Me täällä odottelemme lähinnä sitä, että tuo verrattain rapsakka tuuli tyyntyisi niin että meri hieman rauhottuisi eikä koittaisi nousta tuonne meidän rantakadulle kuten se teki mm. eilen.

Ai niin, hyvää sunnuntaista Äitienpäivää kaikille äideille ja itsensä sellaisiksi tunteville.