30. touko, 2017

Tämä mikään paratiisi ole....

Jaahas, eilen kuului Suomessa imoitus jonka takia sitä täytyy ajella tammikuun 28. päivä Zagrebin lähetystöön äänestämään. Toivottavasti homma saadaan pakettiin heti ensimmäisellä kerralla ettei tarvitsisi tehdä vielä toistakin retkeä kahden viikon päästä. Tarvittaessa teen toki senkin reissun. Nämä vaalit kun ovat vaalit, joissa todella haluan vaikuttaa. Ja äänestää. Siksi siis Zagrebiin talvella. Tämä tiedoksi myös siellä pääkaupungin kirkkaissa valoissa asuville kavereille.

Mutta ennen talven matkoja on kesä. Jonka huomaa kaikesta. Ilma on lämmin, ajoittain jopa kuuma ja vedet lämpenevät silmissä. Kuulin eilen että meriveden lämpö alkaa olla ihan yleisesti jo reippaasti yli kahdenkymmen asteen, joten eiköhän se allekirjoittaneenkin pidä se uimakausi korkata pikapuoliin. Kesän alkamisen huomaa luonnon muutosten lisäksi myös siitä, että kaikki aktivoituu. Minullakin alkaa olla kaikenlaista menoa, tapaamisia, tapahtumia ja muita härpäkkeitä siihen tahtiin että ajoittain joutuu oikein miettimään että olenko juuri menossa jonnekin vai tulossa jostain. Mutta enpä juurikaan valita. Mukavaahan se on tutkailla uusia paikkoja, kokea uusia elämyksiä ja tavata uusia ihmisiä. Vaikka välillä 'pitää vähän 'kiirettä'.

Tapasin eilen turistisuomalaisia. Eli menin tavoistani poiketen juttelemaan tyypeille, jotka söivät pizzaa tuolla meidän rannalla. Ihan mielenkiinnosta. Pojat, joita oli kuusi, olivat täällä pidennetyllä viikonloppureissulla. Olivat kuulemma saman firman työntekijöitä ympäri Suomea ja päätyneet asumaan meidän kylille kun matkatoimisto oli kertonut Splitin olevan täynnä. Kehuin heidän 'paskaa tuuriaan' kun joutuivat asustelemaan Kastel Stariin ja tyypit tuntuivat olevan samaa mieltä. Että mielummin täällä kuin isolla kirkolla. Siinä jutellessamme tulin maininneeksi, että olen katsellut pitkän aikavälin sääennusteita ja näyttäisi siltä, ettei lämpötila laske alle 25 asteen ainakaan kesä- tai heinäkuussa. Johon pojat totesivat, että ihan kiva, kotimatka on kuulemma edessä tänään ja mm. Rovaniemellä satelee lunta. Eihän ne nallekakarkit aina tasan mene.

Joillekin saattaa näitä juttujani lukisessa muodostua käsitys että eläisin maanpäällisessä paratiisissa. Mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Omat puutteensa löytyvät täältäkin. Kuten esimerkiksi se, että täältä ei saa rullakebabbia. Ajoittain kaipaan suurella sydämellä Nivalan ravintola Kuutamon lähes puolen metrin mittaista rullaa, joka piti sisällään kaikki mitä rasvaisen pikaruokapläjäyksen pitääkin pitää sisällään. Ei löydy vastaavaa täältä, ei lähellekkään.

Muutoinkin etnisten ravintoloiden, jos kebabpaikkoja voi etnisiksi kutsua, puute suorastaan hyppää silmille. Splitistä löytyy muutama kebab- tai kiinalaispaikka, mutta niitä ei todellakaan ole kuten Suomessa jokaisen talon alakerrassa. Toki täältä löytyy McDonalds ja KFC, muutama meksikolainen mutta siinä ne sitten melkein ovatkin. Haluatko syödä intialaista? Älä tule Splitiin. Et tule sitä löytämään täältä.

Ja miksi ihminen unelmoi juuri siitä, mitä et voi saada? Haluaisin sen rullakebabin juuri nyt! Tai intialaista ruokaa niin että syödessä tulee hiki! Mutta eipä onnistu. Toisaalta, onhan minulla nuo kuvassa näkyvät tuotteet. Kahvikin on viimeistelty Guatemalan pavuilla! Joten oikein valitan?