15. kesä, 2017

Takaisin päiväjärjestykseen

Kun myrsky perussuomalaisten lammikossa alkaa hiljalleen tasaantua Suomessa, nythän siellä tehtaillaan enää vain rikosilmoituksia toisista osapuolista, lienee bloginkin aika siirtyä normaalijärjestykseen. Eli elämään täällä Kroatiassa.

Koulujen kesälomat alkoivat eilen. Sen huomasi heti aamulla siitä, että 'aamuvuoroon' menevillä lapsilla ei ollut reppuja vaan erilaisia lahjoja opeille koulumatkallaan. Ja kait ne naamaritkin olivat hieman iloisempia kuin ihan normiarkipäivänä. Nämä meidän kylän koululaiset kun tulevat usein aamulla Rockya ja minua vastaan meidän aamulenkillä. Ja mikä ihmeellisintä, hyvin moni näistä lapsista tervehtii minua, ja tervehtii englanniksi. Lienen siis ihan oikeasti 'se paksu suomalainen, jolla on se hassu koira' heidän mielestään.

Koulujen lomien alkaminen ei minua paljon liikuta. Muuttoin kun melutason nousemisella. Meidän talon yläkerrassa asuu nimittäin neljä ja alakerrassa kaksi lasta. Nyt nämä pikku piltit ovat kotona kaiket päivät. Eikä siinäkään olisi minkäänlaista ongelmaa, mutta kun tätä meidän taloa rakennettiin, rakentajilta unohtui sellainen pikku asia kuin äänieristys aivan täysin. Niinpä nyt kun sitä pianoa soitetaan, sitä soitetaan ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tai juostaan kilpaa ympäri kämppää. Tai paukutellaan ovea. Kaikki nämä kuuluvat minulle kuten näitä aktiviteetteja tehtäisi tuolla minun eteisessä.

Kesä on saapunut, sen voi nyt julistaa ihan virallisesti. Ensimmäinen merkki siitä on ilmat. Meillä on nimittäin ollut sellaista 27-30 astetta päivittäin ainakin kaksi viikkoa putkeen. Ja ennusteet näyttävät ihan samalta pitkälle tulevaisuuteen. Ukkoskuuro tosin jyristeli viime yönä ja juuri nyt tätä kirjoittaessani taivas on pilvessä, mutta lämpöä on jo näin aamutuimaan 23 astetta. Ja päiväksi on luvattu taas aurinkoa. Ja kun ilmat ovat lämpimiä, aurinko paistaa täysin siniseltä ja niinkuin olen jo aiemmin kertonut, suoraan ylhäältä, se on lämmittänyt myös vedet. Nyt kun käy uimassa, ei sinne veteen mennessä tarvitse enää odotella sydänkohtausta vaan sinne voi pulahtaa täysin estoitta. Ainoa ongelma uimisessa on se, että kun rannalla odottelet uikkareiden kuivumista, sinulle tulee uudestaan hiki. Koska se aurinko. Sieltä korkealta suoraan alas. Eikä sitä yhtään auta se, että hyppäät kaiken tämän jälkeen auringossa seisovaan autoon. Koska olet Lazy Finn.

Kesä tuo mukanaan myös ei-niin-mukavia-asioita. Kuten hyttyset. Istuimme muutama viikko sitten tuolla meidän rannassa ja menin toteamaan ääneen, että onpa jännä kun tänä vuonna ei ole ollut hyttysiä yhtään niin paljon kuin viime vuonna. Paikallinen Bernard katsoi minua pitkään ja lausahti että voisitko pitää vaikka suusi kiinni ettet herätä niitä. Olisi varmaan pitänyt se hieman soukemmalla, sillä nyt ne sitten ovat hereillä. Ja niitä pukkaa jokaisesta lävestä sisälle mökkiin.

Minulla on makuuhuoneessa sähköinen hyttyskarkoitin, jonka pitäisi karkoittaa nämä inisijät. Vaan eipä riitä tehot ihan läpi yön, sillä ei ole yksi eikä kaksi aamua kun olen herännyt ininään vaikka karkoitin. Ja paukamia löytyy vähän siellä sun täällä. Mutta kyllä niitä löytyi viime vuonnakin, joten eiköhän tästä selvitä. Jos olette suuntaamassa lähiviikkoina tänne Splitin seudulle lomalle, asia kannattaa huomioida. Kuten varautua vaikka hyttyssumutteella ja/tai hydrokortisoonilla. Karkottimia ja sumutteita saa toki täältäkin, mutta kortisooni on reseptin takana.

Suomessa on meneillään uutisten mukaan ulkosuomalaisten järjestämä konsertti Suomi100 -vuoden kunniaksi. Konsertissa ulkosuomalaiset taiteilijat esittävät kuulemma tangoja ja klassista musiikkia. Eipä ole kutsua näkynyt eikä kuulunut..... Olisin voinut muutaman tangon vetäistä. En saanut kutsua myöskään ulkosuomalaisparlamenttiin, jossa olisin voinut järjestää performanssin perussuomalaisten tyyliin...... Mihin tästä voi valittaa?