21. heinä, 2017

Kroatia - tuo hauska kansa

Eipä näytä menevän päivääkään ilman Spltin metsäpalouutisia. Nyt nimittäin, kun palot on saatu kaikki jo sammutetuksi, vuorossa ovat syylliset. Spltin poliisi on nimittäin saamieni tietojen mukaan pidättänyt kolme nuorta miestä epäiltynä palojen sytyttämisestä. Itseasiassa näitä tyyppejä tullaan syyttämään murhasta sillä palojen seurauksenahan kuoli yksi ihminen. Sydänkohtaukseen toki, mutta on sitten kait todistettu että tuo sydäri johtui siitä, että kaveri näki kuinka elämäntyönsä peltojensa ja oliviipuinsa muodossa hävisi liekkeihin.

Palojen on todettu alkaneen kolmesta eri pisteestä ja olleen, kuten todettu, siis sytytetty. Pojat, joiden ikää en valitettavasti löytänyt mistään, olivat olleet joko kännissä ja/tai huumeiden vaikutuksen alaisina ja saaneet kuningasidean. Mitä jos ihan pikkaisen poltettaisiin nuotiota..... Näin jälkeenpäin on helppo sanoa ettei ehkä olisi kannattanut. Sillä jos joku on varmaa jopa Kroatiassa, on se, ettei näiden tyyppien elämä tule enää koskaan olemaan entisellään.

Samaan aikaan kylmiä väreitä aiheutti Zagrebin palolaitoksen kotiinlähtö palojen jälkeen. Oli todella hienon näköistä katsella kun kymmenet paloautot ja muu kalusto ajoi Spltin läpi kotimatkallaan kaikki sirrenit soiden. Edelleen, iso hattu kaikille näille tyypeille. He tekivät jotain mitä on vaikea normi-ihimisen ymmärtää.

Mutta sitten hieman lähemmäksi. Olen kirjoitellut paljon kaverini ravintolan avaamiseen liittyvistä ongelmista ja paikallisesta byrokratiasta. Nyt ravintola on auki, ei tosin koko voluumillaan mutta kuitenkin niin, että esimerkiksi eilen illalla terassit, joita ravintolassa on kaksi, olivat olleet loppuunmyytyjä kahteen kertaan. Ensin heti avaamisen jälkeen kello 17.00-18.00 ja toisen kerran sitten kello 20.00 jälkeen. Sangen lupaava alku siis, vaikkei ravintolan sisätilojen kalustus ole vieläkään saapunut. Tuntuu hyvältä että kaveri sai vihdoin ja viimein niin pitkään haaveilemansa, ja kuten todettu, kaikenlaisia kommervenkkejä sisältäneen, unelmansa auki. Itselläni olisi tarkoitus mennä testaamaan paikka huomenna lauantaina.

Mutta ei niin hyvää ettei jotain ihmeteltävää. Tai oikeastaan ei niinkään ihmeteltävää, enemmänkin toteamus vain siitä, että omituisia ihmisiä löytyy ihan jokaisesta maasta. Myös täältä Kroatiasta.

Tuossa oheisessa kuvassa näkyy ravintola Beltiksen terassi. Toinen niistä. Ilman pöytiä ja tuoleja toki, mutta ne roudataan tuohon aina illaksi. Kun tuota terassia rakennettiin, ehkä noin kaksi tuntia tällä viikolla, Kastelan kaupunki vastaanotti tuona aikana kymmenen (10) virallista valitusta siitä, että entisen pankin eteen rakennetaan terassia. Kymmenen!!! Ja kahden tunnin aikana!!!

Mistä nuo valitukset tulivat? Olivatko ne kilpailijoilta vai ihan normi-ihmisiltä? En tiedä, eikä sitä tiedä kukaan muukaan kuin Kastelan kaupunki. Eivätkä he kerro. Eivät vaikka asiaa on tiedusteltu heiltä monta monituista kertaa. Mutta valittaa siis pitää. Koska joku tekee jotain. Ihan vaan siksi että minä olen mulkku ja minusta tuntuu että minun on ihan pakko tehdä tämä valitus. Vaikkei tuo uusi ravintola vaikuta elämääni millään tavalla.

Meno täällä muistuttaa menoa Suomessa. Siellähän suuret rakennusliikkeet varaavat nykyisin rakennusaikatauluihinsa ns. valitusajan, koska aina joku kuitenkin valittaa. Eivätkä pääse rakentamaan ennenkuin nuo valitukset on käsitelty. Siksi jokaisessa rakennussuunnitelmassa on aika valitusten käsittelylle.

Täällä noiden valitusten käsittely ei ole ihan niin tarkkaa kuin Suomessa. Kaverini pyörittää ravintolaa joka ilta huolimatta noista valituksista, ne eivät vaikuta toimintaan millään tavalla. Koska kroatialaiseen tapaan, joku tuntee aina jonkun joka tuntee jonkun toisen joka saattaa tuntea sen joka tuntee oikean ihmisen joka pystyy auttamaan. Ja jos tuota tyyppiä ei löydy, sitten asia ratkotaan jollain muulla tavalla. Tai olla ratkomatta. Byrokratiasta lisää maanantaina, tällä kertaa auton ostoon liittyen. Jostain ihmeen syystä täällä pitää kaikki tehdä aina sen vaikeimman kautta .

Mutta niin on tämä, sangen tapahtumarikas viikko, saatu siis pakettiin. Nyt kaikille oikein hyvää viikonloppua. Minä palaan linjoille sitten taas maanantaina.