27. heinä, 2017

Turistikatsaus

On tämä vaan jännä kesä. Täällä meillä aurinko on porottanut viikotolkulla ja päivästä toiseen jatkuva helle on jo lähes piinaavaa. Vettä ei ole tullut paikka paikoin viimeiseen kahteen kuukauteen. Ja ensi viikoksi, siis koko viikoksi, on ennustettu 35-38 asteen lämpötiloja. Samaan aikaan tuolla Kroatian pohjoisosassa, Istriassa, sataa lunta niin että lumiaurat ovat teillä. Siis Kroatiassa. Siis heinäkuussa. Siis lunta. Toki tiedän, että Zagrebin jäähalliin on saatu tälle vuodelle ensimmäiset jäät toissapäivänä, mutta pitikö sitä juhlistaa sitten oikein lumisateella?

Ennenkuin mennään eilen julkistettuihin tilastolukuihin turismista Euroopassa, ratkaisu yhteen minua askarruttaneeseen problemaan. Kuten varmasti olette havainneet/tiedätte, asun Adrianmeren äärellä, itseasiassa jopa kyseisen meren rannalla. Niinpä sitä äkkinäinen saattaisi kuvitella, että tämä paikallinen ruokavalio sisältää paljon kalaruokia. Että jokainen ravintola oikein hehkuttaa kalalajitelmaansa ja sitä, kuinka monella eri tavalla kalaa voikaan valmistaa. Vaan kun ei sisällä. Siis se ruokavalio. Sitä kalaa. Eikä ravintoloilla juurikaan ole minkäänlaista kalaerikoisuuksia laajasta kalavalikoimasta puhumattakaan.

Ei ole, vaikka sijaitsemme siis meren äärellä. Ongelma on kuulemma se, että tuo meri, Adrianmeri, on niin suolainen, etteivät kalat oikein viihdy siinä ja nekin jotka viihtyvät, jäävät suolaisuuden takia verrattain pieniksi. Niinpä täällä meidän seuduilla ei oikeastaan ole sen suuremmin hehkuteteltavissa olevia kalamenuita. Toki kalaa listoilta löytyy, mutta jos kuvittelet, kuten luonnollista olisi, että meren äärellä sijaitsevassa paikassa menu koostuu pääasiassa kalaruuista, kuvittelet väärin. Pitäydyn siis edelleen suosituksessani, jos haluatte syödä hyvin, valitkaa pastaa, pizzaa tai risottoa. Tai tonnikalapihvi. Joka sekin tosin on todella helppo pilata osaamattomassa keittiössä vaikkapa ylipaistamalla. Ai niin, tuo tonnikala, josta pihvi tehdään, ei sitten ole sitä tuttua Rainbow- tai Pirkka -tonnikalaa purkista, vaan ihan aitoa, tuoretta tonnikalaa suoraan merestä. Ei vältttämättä Adrianmerestä, mutta merestä kumminkin. 

Mutta sitten Euroopan Unionin matkailukomision raporttiin mitä turismissa on tapahtunut vuoden toisella kvartaalilla. Ennenkaikkea kiinnostaa luonnollisesti se, miten Kroatian ja Suomen matkailu on kehittynyt. Varsinkin kun täällä Kroatiassa odotetaan jälleen kerran ennätyslukemia matkailun kasvussa. Aloitetaan suurilla luvuilla, eli kokonaismatkailun muutoksilla. Kroatiaan suuntautuva matkailu kasvoi toisella kvartaalilla 14,8%. Suomen osalta kasvu oli niinkin hurja kuin 18,3%, mutta tuo luku selittyy sillä, että Helsinki-Vantaa on lentokenttänä hub-kenttä Kaukoidän lennoille. Niinpä tuo lähes kahdenkymmenen prosentin kasvu juontuu pitkälti matkustajista jotka ovat jatkaneet matkaansa joko Kaukoitään tai Kaukoidästä jonnekin muualle. Majoitusvuorokausien kasvu ei Suomen osalta ole läheskään noin suuri. Mutta täällä näyttäisi siis vahvasti siltä, että Kroatian viranomaisten odottamat matkailun kasvun ennätysluvut toteutuvat. Tavoite kun taisi olla ylittää viime vuoden 11% kasvu. Vaikka onhan tässä vielä pari kvartaalia jäljellä tätäkin vuotta.....

Suurimman kasvun turistivirroissa saavutti muuten Islanti, sen matkailu kasvoi peräti 55,7%. Ja ainoa maa, jonka matkailu laski, eli kehitys oli negatiivinen, oli Turkki. Laskua -8,1%.

Yksi mielenkiintoinen havainto koskien Kroatian lukuja. Kun matkustajavirrat jaetaan maittain saapuviin, Saksa erottuu ainoana maana, josta matkustus Kroatiaan laski. Saksalaiset matkustavat nykyään mielummin Islantiin, Kyprokselle tai Bulgariaan. Kaikkien muiden vertailussa mukana olleiden maiden matkustajamäärät kasvoivat siten, että eniten Kroatiaan suuntautuvia matkoja kasvattivat britit. Heidän kasvunsa oli 40,2%.

Miksi uhraan yhden blogin Kroatian matkailukehityksen seurantaan? Ihan vaan siksi, että asia kiinnostaa minua. Yksi syy tälle voi olla vaikkapa se, että olen työelämässäni ollut kuitenkin pisimmän aikaa matkailun kanssa tekemisissä. Toinen syy on se, että kun kerran asun maassa nimeltä Kroatia, maan kehitys kiinnostaa ja vaikuttaa minuunkin. Ja kun tämä maa saa melkoisen osan tuloistaan matkailusta, tottakai minusta on mielenkiintoista seurata miten tuo elinkeino kehittyy. Siksi tällä erää tämmöinen tilastopläjäys. Huomenna sitten taas ihan jotain muuta......