7. elo, 2017

Turistit

Saattaa olla, että olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin, mutta koska se taas pompsahti esille, kirjoitan siitä uudelleen. 

Asia nousi esille lauantaina kun istuimme kavereiden kanssa tuolla meidän rantakadulla eli Rivalla katsellen turistivirtoja kävelemässä/syömässä/juomassa. Kroatia, ja ennenkaikkea nämä meidän huudit, ovat olleet ennätyksellisen helleaallon vaikutuksen alaisena nyt jo muutaman viikon. Mietimme, että mitä turistit mahtavat ajatella asiasta? Ovatko he että 'jee, tätähän me juuri tulimme hakemaan' vai että 'täällä on aivan liian kuuma, tänne ei tulla enää ikinä'? Vai jotain siltä väliltä?

Tämä turistikeskustelu on hallinnut aika ajoin keskusteluamme muutoinkin. Olemme miettineet sitä, että juuri tuo perhe tuossa naapuripöydässä, joka tilasi pizzat, Cokikset lapsille, äidille viinilasin ja isille oluen, on alkanut suunnitella lomaansa joskus talvella. On vertailtu eri matkavaihtoehtoja, on vertailtu mitä kullakin kohteella olisi tarjottavana juuri siihen mitä perhe on etsimässä. Kenties on jopa jouduttu säästämään jotta loma voisi toteutua. Ja sitten he ovat päätyneet tänne. Meidän kylään. Keskelle meidän arkea...... Istumaan naapuriravintolaan. Nauttimaan lomastaan. Viettääkseen viikon/kaksi täällä ja palataakseen takaisin kotiin muistoineen ja valokuvineen. Jättäen meidät elämään ihan sitä samaa elämää, jota he tulivat tänne etsimään. Ja josta he maksoivat. Elämää, joka meille 'paikallisille' on ihan arkipäivää. Ajatus siitä, että sinä ihan oikeasti elät elämää josta joku on valmis maksamaan kokeakseen miltä arkesi tuntuu, on aika huikea. Itse elät siis keskellä jonkun toisen ihmisen lomaa.

Mutta siis juu, meillä on ollut kuivaa viikkokausia ja kun siihen päälle lätkäistiin eteläistä Eurooppaa ja Balkania piinannut/piinaavaa Lucifer -lämpöaalto, on olo jopa 'meillä' paikallisilla ollut melko tukala. Tuo kuivuus aiheuttaa ensinnäkin sen, että metsää palaa jossainpäin oikeastaan koko ajan. Onneksi palomiehet ja -laitos on niin kokenutta porukkaa palojen sammuttamisessa ettei mitään suurempaa ole Splitin suuren metsäpalon jälkeen päässyt sattumaan. Toisekseen kuivuus haittaa paikallisten paikallisia viljelmiä, jotka ovat osalle perheistä todella tärkeitä. Pihaviljelmillä kasvaa perunaa, paprikaa, tomaattia, sipulia, kurkkua jne. joten näitä tuotteita ei tarvitse sitten talvella ostella kaupoista. Nyt kuivuus on aiheuttanut sen, että monella pihalla sato on menetetty ja se on iso ja sangen kallis asia monelle.

Kuumuudesta päästään takaisin turisteihin ja siihen, 'että mitä ne meistä oikein ajattelevat'. Vähän suomimalliin. Olen melkoisen varma, että suurin osa turisteista on verrattain tyytyväinen siihen, että aurinko paistaa ja että on lämmin. Myös vedet ovat ennätyslämpimiä. Joten kaiken pitäisi olla siis hyvin. Mutta jos se lämpö on painostavaa, jos niitä asteita on niin paljon ettet kykene tekemään asioita joita olet suunnitellut tekeväsi, ovatko ne asiat enää sen jälkeen niin hyvin? En tiedä, mutta veikkaisin ainakin Pohjoismaista tulevien turistien olevan tyytyväisiä. Mitä nyt olen seurannut suomalaisia kesälämpötiloja. Veikkaisin että kaipuu lämpöön on ollut melkoista, ja sitä lämpöä, tosin aika huimaa sellaista, on sitten löytynyt mm. täältä Kroatiasta.

Huomenna palataan takaisin turistiaiheeseen, joskin pikkaisen eri kautta. Silloin puhutaan nimittäin Kroatian työttömyydestä. Ihmisiä kun ei työnteko tunnu kiinnostavan vaikka työttömyysturva Suomeen verrattuna on täällä aivan eri tasolla. Sitä kun ei oikeastaan ole. Ei ainakaan niin suurta, että sillä tulisi toimeen. Ja silti ei työnteko kiinnosta. 'Kun joutuu tekemään niin paljon töitä'..... (suora lainaus yhdeltä työtävieroksuvalta tyypiltä).