8. elo, 2017

Kun työnteko ei huvita

Eilinen blogipostaus oli täynnä täällä vierailevien turistien sielunelämän ihmettelyä. Nyt kun aihe on tältä erää käsitelty, voidaan palata taas normijärjestykseen. Eli mm. siihen, mitä sitä tuli viikonloppuna touhutuksi.

Olin lauantaina vierailulla naapurikylässä Kastel Lukcissa. Siellä kun raikasi Kastelanke Rock Veceri. Oli bändejä, rokkia, viiniä, ruokaa ja olutta. Katselin kyseisessä tapahtumassa kaksi ensimmäistä bändiä jotka molemmat olivat Red Hot Chili Peppers kopiota, taisipa toinen bändeistä soitella jopa RHCP covereita. Hyvin soittivat. Musiikki oli hyvää ja olut maksoi15 kunaa. Tarjolla oli ihan normioluiden lisäksi myös erikoisoluita. Samaan hintaan. Pakkohan sinne oli mennä sitten sunnuntaina takaisin.

Lauantaina löysin, rock -illan jälkeen, itseni tosin myös kuuntelemasta puhallinorkesteria, joka soitti päivän niin hittejä kuin vanhoja jazzstandardeja Kastel Lukcisin vanhassa linnassa. Tyypit eivät olleet ehkä ihan maailman huipulta, mutta onhan se hienon kuulloista kuin puhallinorkesteri tuuttaa menemään. Tyyppejä ei sitten enää sunnuntaina kyseisessä linnassa näkynyt.

Lupasin eilen, että palaan meidän kylien turistibisnekseen, tällä kertaa tosin pikkaisen eri kantilta. Nimittäin paikallisten työntekijöiden kautta. Joiden käyttäytyminen on totaalimysteeri minulle ja melko monelle paikalliselle yrittäjälle.

Kuten näitä minun juttujani aikaisemmin lukeneet saattavat tietää, meillä on tapana kokoontua iltapäivisin kavereiden kanssa tuonne meidän Rivalle eli rantakadulle. Ja kun siellä riittävän kauan istuu, sitä tutustuu väkisinkin moniin erilaisiin ihmisiin. Kuten vaikkapa ravintolan omistajiin. Vaikkakin istumme ihan siinä samassa, meidän 'omassa' baarissa, jopa meidän 'omassa' pöydässä. Mutta siinä sivussa tulee juteltua myös muiden ihmisten, vaikkapa naapuri- tai muuten vaan paikalle pölähtäneiden baarien omistajien kanssa. Dupin -bar kun kuuluu olevan jonkinmoinen kokoontumispaikka Kastelan ravintolaomistajille.

Iso osa näistä kavereista ihmettelee samaa asiaa. Miksi ei työ kelpaa? Miksi jo palkatut ihmiset lähtevät varmasta työpaikasta jos joutuvat tekemään töitä? Siis paljon töitä. Mielestään siis liikaa töitä. Olen nyt kuunnellut monen eri baarinomistajan tarinoita siitä, kuinka tarjoilijat, kokit, tiskarit yms. ovat yht'äkkiä vain ilmoittaneet lähtevänsä. Eikä kukaan tiedä minne ja/tai miksi.

Tosin tällä hetkellä meidän kylien ravintoloissa on ns. työntekijöiden markkinat, eli asiakkaita ja sitäkautta myös töitä, riittää. Mutta jos olet lähtenyt yhdestä paikasta ovet paukkuen, saattaa olla että siihen seuraavaan paikkaan voi olla himppasen vaikeampi päästä. Varsinkin kun nämä ravintoloitsijat tuntevat kaikki toisensa.

Kroatian työttömyys on 11% (04/17). Se on onneksi laskussa. Mutta jos haluat tehdä töitä näissä meidän pikku kylissä, jos haluat tehdä töitä lähellä kotiasi, minä en ainakaan lähtisi ihan helposti jos/kun olet duunipaikan löytänyt. Paluu kun ei välttämättä ole ihan helppo kun olet jättänyt jonkun ravintolan pulaan äkkilähdölläsi. Mikä on ihan oikein sinulle. Ainakaan minulta ei löydy pätkääkään kunnioitusta näille tyypeille. Se narina mikä Suomesta on kantautunut, että nuoret ihmiset eivät osaa oikein toimia työmarkkinoilla ja kavahtavat heti jos heiltä vaaditaan pikkaisenkin enemmän, näyttää olevan ongelma myös täällä. Eikä ne työntekijöiden markkinat, joka baareissa ja ravintoloissa saattaa olla päällänsä juuri nyt, ihan loputtomiin kestä. Sesongin ulkopuolella niitä baareja, asiakkaista puhumattakaan, kun ei enää välttämättä riitä. Ja sitten vingutaan kun ei ole töitä.....