7. syys, 2017

Huoli Kroatiasta

Kuten näillä sivuilla useammin vierailevat tietävät, meitä kokooontuu tuonne meidän Rivalle eli rantakadulle iltapäivisin melkoisen kansainvälinen joukkio. Kaikkia siellä istuvia yhdistää se, että asumme Kroatiassa, Kastelassa ja usein vielä joko Kastel Starissa, Novissa tai Stafilicissa. Siis kylissä jotka sijatsevat todella lähekkäin toisiaan. Jopa niin lähekkäin, että paikallisille tuntuu olevan vaikeaa määritellä missä yksi kylä loppuu ja toinen alkaa. Emme ole kotoisin täältä, emme ole alkuperäisiä kroaatteja, mutta kaikkia meitä yhdistää myös rakkaus niin omiin kyliimme kuin koko maahan. Jotain tästä kertoo se, että vaikka usea noista tyypeistä tekee töitä sananmukaisesti maailman ympäri, he haluavat aina palata meidän kyliin.

Nyt kun tureistisesonki alkaa olla auttamatta ohi ja syksy alkamaisillaan, ravintolat suunnittelevat terassien aukioloaikojen rajoittamista, palvelujen karsimista ja jopa tiettyjen asioiden sulkemista, on korkea aika miettiä miltä päättyvä kesä näyttää/näytti meidän paikallisten ulkomaalaisten silmin. Tämä oli meidän keskustelun aiheena eilen iltapäivällä. Kullakin meistä on, kenellä enemmän, kenellä vähemmän, kokemusta kesäisistä turistipalveluista ja siitä, kuinka ne ovat kehittyneet ja/tai jääneet kehittymättä viime vuonna/vuosina. Korostan edelleen, että mietimme näitä asioita siksi, että tämän maan kehitys ja menestyminen on meille tärkeä asia. Emme siis kritisoi siksi, että on mukava kritisoida emmekä kehu siksi, että pitää kehua. Meille kaikille tämä oma asuinpaikkamme on tärkeä ja toivomme sille parasta mahdollista menestystä.

Eilen pöydässämme istui ihmisiä Australiasta, Kanadasta, Norjasta, Kreikasta, Kroatiasta ja tietysti Suomesta. Meillä kaikilla oli sama huoli; toivottavasti lähiseudun kaupungit eivät tapa itseään liialliseen turistitulvaan. Osa tyypeistä oli käväissyt kesän aikana esimerkiksi Dubrovnikissa, osa Pulassa tai Hvarin saarella eikä kokemukset olleet lainkaan posiitiivisia. Ihmisiä oli liikaa, palvelut toimivat jotenkuten, hinnat olivat aivan tapissa ja osalle oli jäänyt jopa mielikuva halvasta rahatuksesta. Nyt olimme yhteisesti sangen huolissamme siitä, että toivottavasti nämä meitä ympäröivät kaupungin eivät sortuisi ahneuksissaan samaan. Toki rahaa pitää takoa silloin kun siihen on mahdollisuus, mutta lyhytnäköiseen rahastukseen perustuva turismi on todellakin lyhytnäköistä. Se kopsahtaa omaa nilkaan valitettavan nopeasti.

Aihe nousi keskusteluun siksi, että australialaiset ystävämme, jotka muuten ovat viettäneet viisi vuotta täällä Kastelassa eli omaavat huomattavasti paremman näkemyksen ja kokemuksen tuotteiden ja palveluiden kehityksestä kuin vaikkapa minä, olivat toissapäivänä käväisseet Splitissä. Splitissä, joka oli aivan täynnä turisteja, jossa hinnat olivat ns. turistiasennossa ja jonka yleisilmeestä kuulemma näki, että asioita on tehty, ja tehdään, ihan vain siksi että saataisi mahdollisimman suuri hyöty turistivirroista. Joka on surullista, sillä nämä kroaatit eivät perusluonteeltaan ole ahneita paskiaisia. Mutta näemmä kun tilaisuus tulee, alkaa dollarit/kunat/eurot pyöriä heidänkin silmissään. Mikä on toki sangen inhimillistä.

Samaiset aussit tosin kertoivat myös että meidän Riva on tuon heidän täällä viettämänsä viiden vuoden aikana kehittynyt ja siistiytynyt todella huomattavasti. Kaikki alkoi vuosia sitten kun uusia terasseja ja ravintoloita alkoi syntyä rantakadullemme, ja kun uusi yrittäjä piti paikat siisteinä ja puhdisti alueensa ja pöytänsä säännöllisesti, piti naapuriyrittäjänkin tehdä sama vaikkei sitä ollut tehnyt aiemmin. Näin ollen hiljalleen, baarien ja terassien lisääntyessä, myös meidän Riva on hiljalleen muuttunut sangen viihtyisäksi rantakaduksi. Roskaisuus, likaisuus ja jonkinlianen keskeneräisyys on kadonnut. Vielä kun joku toteuttaisi vanhan suunnitelman Splitistä alkavasta ja Trogiriin päättyvästä kävely/pyöräilukadusta, Kastelan painoarvo lisääntyisi edelleen turistien keskuudessa. Valittevasti vain Kastelan nykyinen kaupunginjohto on huhujen mukaan kiinnostunut enemmänkin omasta palkastaan kuin kaupunkinsa kehittämisestä.

Turismia ja turisteja pitää olla näillä meidän kulmilla. Se on selvää jopa meille paikallisille ulkkareille. Tiedostamme sen, että matkailubisnes elättää monta paikallista eikä siinä ole mitään pahaa. Me olemme huolissamme siitä, että yrittäjät koittavat ylituottaa sen lyhyen sesonkiajan jolloin matkailijoita riittää. Olemme huolissamme siitä, että Split sortuu samaan kuin tietyt muut alueet haaliessaan liikaa turisteja omaan kantokykyynsä nähden. Palvelut eivät toimi tai jos toimivat, ovat hitaita ja laadultaan heikkotasoisia. Olemme huolissamme siitä, että ahneuksissaan yrittäjät hinnoittelevat itsensä ulos markkinoilta. Havaittuaan korkeat hinnat, turistit eivät kenties enää ensi kesänä, tai sitä seuraavana kesänä, suuntaakaan kohti Kroatiaa koska kokevat maan kalliiksi. Jota se kieltämättä onkin tietyissä kohteissa. Eikä tämä ole hyvä kehitys. Ei lainkaan.