15. syys, 2017

Ja taas on perjantai

Ei nyt mennä siihen harrastamaani jokaperjantaiseen ihmettelyyn siitä, kuinka taas voi olla perjantai ja mihin se kokonainen viikko taas hukkui. Tänään on perjantai ja ne muut viikonpäivä on eletty. Uskottavahan se on kun kalenteri niin kertoo. Turha sitä lienee sen enempää hämmästellä. Viikon kuluttua kun hyvin suurella todennäköisyydellä about näihin aikoihin on taas perjantai....

Tällä viikolla blogissa on kynnetty syviä vesiä, on mietitty syitä siihen miksi ihmiset muuttavat Suomesta, on koitettu perata omia motivaatiotekijöitä omaan muuttoon ja vihdoin päästy itse reissun kautta perille. Ja sitten ollaan ihmetelty tätä uutta ja ihmeellistä maata. En käy näitä juttuja sen tarkemmin läpi tässä, skrollatkaa sivuja hieman taaksepäin niin sieltä ne löytyvät. Ihan lyhyenä yhteenvetona todettakooon, että mitään yhtä syytä Suomesta muutolle ei ole olemassa. Itse muutin lähinnä siksi, että se oli unelmani ja koska kykenin sen tekemään. Joku toinen muuttaa jostain muusta syystä. Ja kolmas kolmannesta syystä. Nämä kaikki ovat aivan yhtä hyviä ja/tai huonoja syitä.

Minulta kysyttiin tämän viikon mittaisen saagan aikana, että voisinko kuvailla paikkakuntaa missä asun. Ja toki voin sen tehdä, vaikka olen muistaakseni tehnyt sen aiemminkin. Mutta siis; asun Kastela -nimisessä kaupungissa, joka on kaupunki Splitistä ikäänkuin länteen.... Tai johonkin ilmasuuntaan nyt kuitenkin. Pohjoiseen? Kastela on 40.000 ihmisen nauhamainen kaupunki tässä Adrianmeren rannikolla muodostuen seitsemästä keskiajalla perustetusta kylästä. Näinollen varsinaista keskustaa ei kaupungista löydy, sen sijaan täältä löytyy seitsemän kylän keskustaa, jotka kaikki ovat erilaisia. Kullakin edellä mainituista seitsemästä kylästä jokaisella on oma keskustansa, usein kylän keskiaikaisen linnan ympärillä ja jokainen niistä on todellakin tutustumisen arvoinen. Kastelan toiselta puolelta löytyy kaupunki nimeltä Trogir, turistien suosima Unescon maailmanperintökohde. Trogir on kaupunki, joka elää vain ja ainoastaan kesäisin, talvella se autio, tuulinen ja ankea. Toisella puolella on sitten Split, Kroatian toiseksi suurin kaupunki.

Itse asun melkoisen keskellä tuota Kastelan kylänauhaa Kastel Stari nimisessä kylässä. Meillä, aivan kuten kaikilla muillakin Kastelan kylillä, on oma Rivamme eli rantakatumme, josta löytyy erilaisia ravintoloita ja kahviloita. Itse asutus on keskittynyt hieman varsinaisen rannan ja sitä ympäröivän vanhan kaupungin ulkopuolelle, esimerkiksi minun asuntoni sijaitsee vajaan 15 minuutin kävelymatkan päässä rantakadusta. Asun aivan keskellä paikallisia, joten täältä on turha etsiä huojuvia palmuja tai turistibaareja. Sen sijaan täältä löytyy pieniä kulmakauppoja, pieniä baareja ja pikku leipomoita, joista saat tuoretta leipää jokainen aamu. Minun pitäisi vaan ensin opetella syömään sitä leipää....

Kaiken kaikkiaan elän melko pitkälle aivan kuten paikalliset. Asun heidän keskellään, käyn samoissa kaupoissa, syön samaa ruokaa (ok, suomalaisella twistillä), käyn samoissa cafe-bareissa, onpa tuttavinakin ja jopa ystävinä ihan paikallisia. Eli jos mietin joskus loskaisena yönä siellä pohjois-pohjanmaalaisessa pikkukaupungissa pimeyden keskellä että olisipa mukava asua joskus jossain lämpimässä maassa, ei turistina, vaan mahdollisuuksien mukaan niin paikallisena kuin mahdollista, tavoite on kyllä melko hyvin toteutunut. Vaikka itse sanonkin.

Päätetään tämän viikon tarinat ehkä siihen eniten ja useimmiten kysyttyyn kysymykseen; onko ollut ikävä? Ikävöitkö Suomesta mitään? Rehellinen vastaus; enpä juuri. Ajoittain, se täytyy myöntää, on olut hetkiä jolloin on käynyt mielessä että jotain asiaa, johon ehti tottua Suomessa, voisi olla ihan mukava tehdä taas, jotain ihmisiä joiden kanssa ehti ystävystyä, voisi olla mukava tavata, mutta muutoin en ikävää ole juurikaan tuntenut. Elämä on nyt täällä ja sitä eletään niin hyvin kuin osataan. Suomesta jäi muistot, uusia muistoja rakennellaan nyt täällä Kastelassa ja Kastel Starissa.

Niiden rakentamisesta ja paljosta muusta lisää sitten taas maanantaista alkaen tässä tutussa osoitteessa ja näillä tutuilla sivuilla. Oikein hyvää viikonloppua, joka ainakin täällä meillä näyttäisi olevan sangen lämmin ja aurinkoinen. Toivottavasti myös siellä missä ikinä olettekin.....