13. loka, 2017

Niinkuin omasta mielestä.....

Kastel Stari

15 C, myöhemmin 23 C

Aurinkoista

Sattuneesta syystä tänään lienee oiva päivä miettiä miten tämä elämä on tähän asti mennyt noin niinkuin omasta mielestä. Kaikenlaista kun on sattunut ja tapahtunut, ei aina edes niin kauhean pieniä asioita. Itseasiassa ne pienet asiat ovat olleet sivuosassa tässä muutaman vuoden. Ja vastaus tuohon 'miten on mennyt' -kysymykseen lienee se, että olisihan se voinut paremminkin mennä.

Aloitetaan kronologisesti väärinpäin, eli mennään historiaa vähän niinkuin taaksepäin. Mitä on tapahtunut viime aikoina ja siitä sitten syvemmälle historiaan. Haluan kuitenkin, heti tähän alkuun, julkituoda sen, että kun ihmisiltä kysytään, että olisiko jotain minkä tekisit elämässäsi toisin, vastaus on aina että ei todellakaan. Paskapuhetta! Jokaisella on jotain minkä olisi tehnyt, jos olisi ollut järkeä aikoinaan enemmän, toisin. Onhan noita minullakin. Ja paljon.

Suurin asia jonka olen tässä viime aikoina tehnyt, on ollut tietysti tämä muutto Kroatiaan. Kuten olen kertonut useamman kerran aikaisemmin, päätös sinänsä ei ollut mikään yhden yön keksintö, olin pohjustanut muuttoa ainakin omassa päässäni jo pidemmän aikaa. Olin miettinyt, että jos ikinä eläkkeelle pääsen, lähden jonnekin. Ja samantien. Ihan niinkuin sitten lopulta tein. Se, että löysin itseni nimenomaan täältä Kroatiasta, oli toki yllätys jopa itselleni. Mutta jos/kun olen elämäni aikana tehnyt hyvinkin monta väärää päätöstä, tätä muuttopäätöstä, ja päätöstä nimenomaan Kroatiaan muuttamista, en kyllä saa mitenkään asetettua sinne väärien päätösten koriin. Päätös muutosta, ja päätös muuttaa nimenomaan tänne missä nyt asun, lienee yksi elämäni parhaista päätöksistä ikinä.

Ennen tuota päätöstä ei aina ole mennyt ihan näin hyvin. On ollut parikin epäonnistunutta avioliittoa, joista ainakin toisen epäonnistumisen otan ihan suoraan omaan piikkiini. Näiden johdosta olen osittain menettänyt yhteydet lapsiini, joka on ehkä se elämäni suurin epäonnistuminen. Onneksi ihan viime aikoina nuo suhteet ovat hiljalleen alkaneet palautua/parantua. Toivon todella, että vanhat virheeni ovat vanhoja virheitä ja niistä huolimatta joskus saamme lapsien kanssa normaalit suhteet takaisin. Varsinkin kun lapsenlapsiakin alkaa jo olla.

Ennen tuota muuttopäätöstä elämääni kuului luonnollisesti myös töitä. Joihin en varmaan osannut oikein suhtautua sillä vakavuudella jolla niihin olisi pitänyt suhtautua. No ok, viimeisessä työpaikassani minut palkannut tyyppi asetti tavoitteen; 'tämän toimiston henkiinherättelyä on ennen sinua yrittänyt neljä tyyppiä, ja jos sinä et onnistu, suljemme koko toimiston. Joten eikun töihin ja toimisto henkiin'. No, me teimme sen, emme todellakaan pelkästään minun ansiosta. Suuri ansio nousustamme kuuluu eräälle palkkaamalleni tyypille, joka tietää kyllä kenestä puhun jos näitä juttuja lukee. Nostimme oikeastaan kahdestaan sulkemisuhan alla olleen toimiston kyseisen yhtiön yhdeksi parhaiten menestyväksi yksiköksi. Joka tarkoitti tuohon aikaan noin 6 miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa. Joka jätti viivankin alle ihan sievoisen summan.

Mutta hölmöilin tuonkin tapani mukaan ja ajauduin sitä myötä sairaalakierteeseen. Pari-kolme pitkähköä sairaalajaksoa, niiden 'ansiosta' kuntoutustuelle ja siitä sitten työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja tänne Kroatiaan. Eli hieman sarkastisesti voisi kenties todeta, että hyvinhän siinä kävi. Paitsi että siinä sivussa tuli tapettua muutama ihmissuhde, joita en välttämättä olisi halunnut menettää.

No joo, taitaa mennä hieman liian diipiksi tämä synttäripäivän päivitys. Paljon on tullut hölmöiltyä, paljon on tullut mokailtua ja sitäkautta on varmaan paljon tullut tuotettua kipua ja huonoja fiiliksiä läheisille. Tehty mikä tehty, en enää voi muuta kuin pyytää kaikilta anteeksi. Ja jatkaa, tai ainakin koittaa jatkaa, omaa elämää niinkuin itsestä parhaalta tuntuu. Juuri nyt, tänä perjantaiaamuna täällä Kastel Starissa auringon paistaessa en oikeastaan voisi olla onnellisempi. Ja nöyrempi. Ja anteeksipyytäväisempi. Vaikka yksi vuosi napsahti taas mittariin. Mutta mahtuuhan noita sinne.

Näin tällä viikolla. Edessä on viikonloppu joten jutut jatkuvat taas muutaman päivän kuluttua. Viettäkää hauska viikonloppu ja eläkää ihmisiksi. Ja koittakaa tehdä niitä oikeita päätöksiä. Tai ainakin päätöksiä joiden kanssa voitte elää vielä maanantaina. Vaikka välillä vähän sattuisikin. Siis ne päätökset.