31. loka, 2017

Etuoikeutettu?

Kastel Stari

11 C, myöhemmin 17 C

Puolipilvistä

Kuten blogiani enemmän lukeneet tietävät, en todellakaan ole pohjimmiltani mikään ruokahifistelijä. Toki pidän hyvästä ruuasta ja olen opetellut tekemään itsekin ihan perusruokaa, mutten todellakaan ole niitä tyyppejä jotka vääntävät erilaisia pöperöitä kotikeittiöissään ja julkaisevat sitten kuvia ja hehkuttavia viestejä näistä itse tehdyistä ja itse syömistään annoksista. Veikkaan tosin että ketään ei edes kiinnostaisi nähdä kuvia lihapullistani, makaronilaatikostani tai makkarakastikkeestani.

Kävimme eilen keskustelua Facebookissa erään täällä asuvan ystäväni kanssa. Hän kertoi käyneensä ostamassa läheisestä oliiviöljypuristamosta muutaman litran juuri valmistettua öljyä. Ja totesi viestissään jotain tyyliin kuinka hemmoteltuja me täällä asuvat olemmekaan kun puhutaan vaikkapa juuri tuosta oliiviöljystä. Meidän ei todellakaan tarvitse käydä kaupasta tai mistään turistitoreilta ostelemassa sitä. Minullakin kun on puristamo tuossa 50 metrin päässä kotiovesta. Sieltä siis vaan omat öljyt talveksi. Ja onhan juuri puristettu öljy aivan ihan eri asia kuin se mitä tuolta isommista marketeista voi hankkia.

Aloin siinä sitten miettiä että miten tuo meidän väitetty etuoikeus vaikkapa minulle näyttäytyy? Että onko sitä, ja jos on, minkälaista? Huomasin pienenä yllärinä itsellenikin, että kyllähän minäkin loppupeleissä melkoinen raaka-aine hifistelijä olen. Ainakin jos puhutaan ruuan alkuperästä ja tuoreudesta. Ja sitä kautta kait jotenkin hemmoteltukin.

Olen kirjoittanut aiemmin meidän kauppatarjonnasta. Täältä löytyy suuria kansainvälisiä ketjumyymälöitä aina Lidlistä ja Kauflandista alkaen näihin paikallisiin, kroatialaisiin ketjuihin päättyen. Näiden lisäksi jokaisesta kylästä löytyy useampi leipomomyymälä, lihakauppa ja mahdollisesti kalakauppa. Joten; kun haluan leipää, menen paikalliseen leipomomyymälään. Josta ostan samana aamuna leivottua, usein vielä lämmintä leipää. Varmasti tuoretta. Ainakin tuoreempaa kuin muoviin pakattu leipä jota löytyy mm. Prismoista. No joo, onhan suomalaisissa marketeissakin nykyään leipomopisteitä, joista voi ostaa siellä juuri tehtyä leipää, joten tässä kohdin ei tuo etuoikeus niin kovin korkealle nouse.

Lihat, kalat. Ihan normiarjessa en oikeasti osaa arvioida, että jos menen meidän kylän pieneen lihakauppaan, ovatko ne sieltä ostamani kyljykset tai jauheliha nyt lopulta yhtään sen tuoreempaa kuin mitä sama tuote on jossain suuremmassa ketjumyymälässä. Olen luonut itselleni illuusion, että jos ostan lihani pienestä lihakaupasta, todellakin saan tuoreempaa (ja parempaa) lihaa. Sama pätee kaloihin. Tai kanoihin. Meillä kun on täällä myös puhtaasti kanoihin erikoistuneita myymälöitä. Kuinka todenmukainen illuusioni on, en tiedä. Mutta tällä mennään.

Toki lihaa saa myös taatusti tuoreena. Kuten minun jo aiemmin mainostamani joulukinkku, joka tulee suoraan teurastamolta. Luulisin, että jos haluaisin, voisin käydä etukäteen moikkaamassa juuri sitä possua josta kinkkuni tullaan valmistamaan. Mutta en taida haluta.

Vihannekset ja hedelmät. Perunat, porkkanat, tomaatit, paprikat, sipulit jne. suoraan tuosta takapihan kasvimaasta. Mandariinit ja sitruunat suoraan puusta. Päärynät naapurin puusta. Samoin luumut jne. Eli hienoista hifistelyä näissä tuotteissa kyllä..... Sama koskee kananmunia. Ne kun saan tuosta naapurisedän pikku kanalasta. Hänellä taitaa olla siellä joku vajaa kymmenen kanaa jotka pitävät minut, ja veikkaan sedän perheen, munissa ihan hienosti.

Ai niin, meinasi ihan unohtua yksi tärkeä elintarvike. Viini. Sitä kun saa niin suoraan viljelijöiltä/tarhoilta kuin myös paikalliskaupoista. Varsinkin pienemmät paikalliset myymälät myyvät ihan meidän lähikylien viinejä. Jotka eivät, lyhyen tutustumisen jälkeen, ole yhtään hassumpia. Eivätkä edes kauhean kalliita.

Pakkohan se on kait tunnustaa että kyllä minä melkoisen etuoikeutettu olen. Raaka-aineet, joista ruokani valmistan, ovat tuoreita ja lähellä tuotettuja. Mutta olenko sen etuoikeutetumpi kuin kuka tahansa maaseudulla asuva suomalainen? En tiedä. Lähinnä siksi etten ole koskaan asunut maaseudulla Suomessa. Luulisi sielläkin nuo edellä luettelemani tuotteet olevan melkoisen tuoreita ja varmaan ainakin osittain jopa itse tuotettuja. Tuskinpa tässä kohdin siis kovin suurta eroa Suomen ja Kroatian välille saa. Mutta jos vertaa mistä juuri minä hankin ruokani ennen tänne muuttoani, ero on valtava. Suomessa asioin pääsääntöisesti suurissa marketeissa, täällä mieluusti pikku kyläkaupoissa. Tai suoraan tuottajan kanssa.

Joten siis, henkilökohtainen etuoikeuteni ruokaraaka-ainehankinnoissa lienee selviö. Jopa ihan pieni hifistely. Mutta se sallitakoon.