12. joulu, 2017

Takaisin Zagrebiin

Kastel Stari 

 16-18 C

Mahdollisuus sadekuuroihin

Eihän tämä tauti tunnu nyt lähtevän millään. Ei edes rommilla. Tai sitten olen nauttinut sitä liian vähän. Eilen aamulla olo oli jo melkein inhimillinen, mutta mitä pidemmälle päivä sujui, samaa tahtia heikkeni olo. Vetäisin jopa 1,5 tunnin päiväunet, mutta ei niistäkään apuja tullut. Jos sitä sitten vaikka tänään, nyt ainakin olo on ihan hyvä. Illalla kun pitäisi saksankielen kurssille....

Palataan vielä kerran Zagrebiin kun siellä oli niin mukavaa. Mietiskelin tuossa juuri kuinka pienetkin reissut avaavat silmiä tuodessaan ja tarjotessaan uusia kokemuksia ja uusia ihmiskontakteja. Pitäisi vaan muistaa/jaksaa reissata enemmän, sillä jos sitä mököttää omassa kuplassaan, pyörii vain niissä omissa rutiineissaan ja omilla kulmilla, se oma maailmankuva muuttuu väkisinkin rajalliseksi. Sitä näkee asiat vain ja ainoastaan omista näkökulmistaan vaikka kuinka koittaisi laajentaa ja ajetella laveasti. Se kun ei mitenkään korvaa sitä että ihan itse kokee ja ihan itse tapaa. Ainakin minun, lievästi extrovertin tyypin, pitää itse käydä paikoissa, tutkailla niitä ja tavata ihmisiä. Niin uusia mutta myös niitä vanhoja tuttavuuksia. Joten kun seuraavan kerran mietin että lähtisinkö vai en, muistuttakaapa että kyllä, kyllä sinä lähdet.

Asuimme Zagrebissa hotelli Zagrebissa, joka oli tuulahdus jostain kaukaa iloiselta 80 -luvulta. Siis ajalta jolloin Zagreb kuului Jugoslaviaan. Eikä hotellissa juurikaan oltu pahemmin remonttiin tuon ajanjakson jälkeen panostettu. Minun huoneen suihku oli taatusti ihan alkuperäisasennus sillä se oli sellainen kahden hanan ratkaisu. Tiedättehän kylmä ja kuuma hana, joita ei tietenkään oltu merkitty mitenkään. Niinpä sitten väänsit toisen hanoista auki ja odottelit että tuleeko sieltä kylmää vai kuumaa vettä. Kuumaa tuli, tosin sellaisen viiden minuutin odottelun jälkeen. Hotellin yleiset tilat suorastaan huokuivat muistoja iloiselta sosialistiselta kaudelta, jopa siivoojat näyttivät olevan aivan alkuperäisiä tuolta ajalta. Mutta siistiä, ja ennenkaikkea lämmintä, hotellissa oli. Ja tietysti kokolattiamatto. Ei minulla suurempaa valitamista loppujen lopuksi ole, varsinkaan kun huone ei ollut hinnalla pilattu. Yö aamiaisella sisältäen Rockyn majoituksen 380 kunaa, eli melko tarkkaan 50 euroa. Jos hotelli sijaitsisi edes hieman lähempänä keskustaa, voisin hyvinkin majoittua siinä uudelleen. Tähtiä annan 2,5/5. Aamiaisesta 3/5.

Kävimme tietysti lyheyllä vierailulla Zagrebin kuuluisalla joulutorilla. Tuo torihan on äänestetty nyt jo kolmena vuonna peräkkäin Euroopan parhaaksi joulutoriksi. Ja hienohan se olikin, vaikka tunnelmaa latisti hieman se, että taivaalta tuli niin vettä kuin räntää. Ja koska olimme liikkeellä lauantai-aamuna, varmasti hieno valomaisema jäi tällä kertaa näkemättä ja kokematta. Joten, kuten tuolla edellä jo ehdin reissaamisesta kirjoitella, pitänee tehdä uusi reissu ihan vaan siksi, että kokisi myös illan/illat torilla. Se ei kuitenkaan liene onnistuvan enää tällä kaudella sillä Zagrebi on totaalisen täynnä. Majoituspaikkaa on sangen haastavaa löytää, varsinkin kun jouluun ei ole enää kuin 13 päivää. Laskin ihan itse sen.

Ja kuten kuvasta huomaatte, paikalla oli ainakin yksi Joulupukki. Totesimme tosin että kysymyksessä on varmasti feikki, sillä oikealla pukilla on varmasti todella kiire. Eikä tämä yksilö puhunut edes suomea. 

Mutta onhan meillä täälläkin, ihan meidän omassa kylässä, oma joulutori. Jossa on kokonaista seitsemän myyntikojua. Joita tuolla Zagrebissa oli ihan noin pikaisesti arvioiden satoja. Mutta eihän se koko, vaan se tunnelma. Joka on meidänkin torilla hieno.

Takaisin matkustukseen. Katselin eilen Ilta-Sanomien järjestämää presidenttimessuja jossa haastateltiin jokaista presidenttiehdokasta erikseen. Katseltuani kaikkien tentit, poislukien Nils Torvaldsin tentin, totesin että pakko se on tammikuun lopussa Zagrebissa käväistä. Ihan vaan siksi että kyllä nyt kasassa on aika omituisten otusten kerho. Vaikka se yksi ääni ei paljoa painaisikaan, niin onpahan rikkana rokassa muiden äänien joukossa. Pääkaupunki ja Suomen lähetystö, here we come!