22. joulu, 2017

Muuttuvat tilanteet

Kastel Stari

8 C, myöhemmin 13 C

Aurinkoista

Olen tässä viikon verran naureskellut Suomesta kantautuville uutisille. Suomihan on maa johon mahtuu aina yksi puheenaihe kerrallaan. Alkuviikosta se oli Hesarin julkaisemat, sille tietovuodettu salaiseksi leimatut paperit, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta. Pähkäiltiin vaaransiko julkaisu Suomen turvallisuuden, mietittiin tekikö Hesari oikein julkaistessaan (osan) saamistaan tiedoista. Hämmentävästi hyvin pieneen osaan ihmettelyä jäi se, että kuka mahtoi vuotaa nämä paperit Hesarille. Sen luulisi kiinnostavan ainakin Puolustusvoimia.

Seuraavaksi keskusteltu siirtyi sitten Hakkaraisen Teuvoon, jolta mopo karkasi jälleen kerran ihan pikkaisen Persujen pikkujouluissa. Tai tarkemmin Teuvon mopo ei keulinut itse juhlissa, vaan herra päätti lähteä jakamaan vastustamatonta sex apealiaan eduskunnan kuppilaan. Teuvo koitti lähestyä entistä puolutoveriaan suomalaiskansallisen romanttiseen tapaa tarttumalla tätä niskasta ja koittaen suudella häntä väkisin. Pyyhkeitähän siitä tuli ja taitaa tulla vielä rikossyytekin. Ja miten Perussuomalaiset asiaan reagoivat? Vähän niinkuin 'no, Teuvo on nyt Teuvo, ainahan sille sattuu ja tapahtuu..'. Lausuipa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho käsittämättömän ihmettelynsä siitä, että miksi lehdistö kertoo asioista jotka tapahtuvat eduskuntatalon sisäisissä juhlissa. Niin, miksiköhän......

Sitten aivan toisiin aiheisiin. Asiat eivät mene aina ihan niinkuin olet suunnitellut niiden menevän. Niinkuin vaikka minun jouluni. Oli nimittäin tarkoituksena alkaa jouluvalmistelut tänään perjantaina. Minulle nämä valmistelut tarkoittavat pintasiivousta, jouluruokien hankkimista kaupasta sekä niiden valmista. Näitä juttuja piti touhuta siis tänään koska eilen piti olla saksankielen tunti. Vaan ei ollut tuntia kun ope on edelleen kipeänä. Sen sijaan tänä iltana on meidän kielikoulun joulujuhla. Tämä on siis juurikin se juhla, joka aiheutti minulle ihan ensimmäisen kännin täällä asuessani. Siis todellisen kännin. Olin unohtanut nämä bileet totaalisesti. Joten jouluvalmistelut vaihtuivat lennosta joulujuhliin.

Niinpä jouduin aloittamaan tälle illalle suunnitellut jouluvalmistelut jo eilen. Koska aina on olemassa riski historian, ja kännin, toistumisesta. Kävin eilen kaupassa, ostin ne joulusafkat jotka olin suunnitellutkin ostavani, suolasin kinkkua korvaavaan lopatica -lihapalan ja pistin imelletyn perunalaatikon imeltymään. Tänään, jossain välissä ennen bileitä olisi tarkoitus sitten paistella tuo perunalaatikko. Lihapalan lykkään uuniin todennäköisesti vasta sunnuntaina.

Sunnuntaina, eli jouluaattona, oli alunperin tarkoitus nauttia minun oma jouluateria täällä kotona. Josta olen tainnut kirjoitella aiemmin. Vaan enpä nauti. Siis kotona. Nautin sen kavereiden luona jonne sain kutsun eilen iltapäivällä. Eli jouluateria tänä vuonna nautitaan aattoiltana aivan jossain muualla kuin missä olin suunnitellut sen nauttivani. Siis ensimmäinen joulu- sellainen. Minulla on nimittäin kutsu myös joulupäiväksi toisen kaverin luo nauttimaan joululounas. Kysymys kuuluukin että missä välissä minä sitten sitä omaa, itsetehtyä jouluruokaa täällä himassa syön? Kun nämä suunnitelmat kun tuntuvat muuttuvan päivittäin. Varmaan tuohon pamahtaa vielä joku juttu Tapaninpäiväksikin.....

Vaan eiköhän tämä tästä. Haluaisin, kaikesta huolimatta, tässä viikon lopuksi toivottaa iloista, rauhallista, ja mikä nyt juuri sinulle merkitsekään, joulua! Vaikken pahemmin ole jouluihminen, niin kyllähän tämä joulu on hienoa aikaa. Varsinkin lapsille.

Blogikin hiljentyy joulun viettoon, seuraava teksti ilmestyy Tapaninpäivänä tiistaina 26.12. Silloin ihmetellään taas sitä, että onko elämää enää ähkyn jälkeen.

PS. Kuunnelkaapa Jouluaaton Ilmasilta -ohjelmaa jouluaattona kello 19.00 (SF aikaa) jälkeen Radio Suomesta. Siellä saattaa olla äänessä joku jonka juttuja olette lueskelleet läpi vuoden. Ja saatatte saada jopa terveisiä!

 

Hauskaa Joulua!