10. tammi, 2018

Ei mitään asiaa

Olen jakanut tätä blogin osoitetta ihmisille ja kehoittanut heitä ottamaan yhteyttä. Nyt huomasin, vasta kohta kaksi vuotta sivuja ylläpidettyäni, ettei täällä ole ollut yhteystietojani! Sähköpostiosoite on toki löytynyt kohtuullisella salapoliisityöllä, mutta muut yhteystiedot ovat puuttuneet. Vaan eivät puutu enää, sillä niin 'kuka'- kuin 'palautteet ja kysymykset' -sivulla löytyvät täydelliset yhteystiedoni osoitteineen ja puhelinnumeroineen.

Pieni varoituksen sana jos haluatte ottaa yhteyttä. Puhelinnumero toimii, se on testattu moneen kertaan. Myös sähköpostit liikkuvat ilman ongelmia. Mutta se oikea posti, se ei liiku. Kroatian postilaitos tuntuu olevan kuin se kuuluisa vasen vilkku; toimii-ei toimi-toimii-ei toimi. Minä olen saanut normipostin kautta niin kirjeitä kuin paketteja, yleensä ne ovat reissanneet Suomesta sellaisen parisen viikkoa. Mutta minulta on myös jäänyt saamatta useampikin lähetys, onpahan matkalle jäänyt muutama virallinen kirjekin joka aikoinaan aiheutti hieman tavanomaista suurempia ongelmia. Tälläkin hetkellä odottelen ainakin kahta postia jotka ovat matkanneet tänne Kastel Stariin molemmat nyt kolmisen viikkoa. Posti on tosin ilmoittanut, että jouluruuhkasta johtuen postin kulku on viivästynyt jopa 20-30 päivää. En vaan jaksa ymmärtää kuinka joka vuosi toistuva joulu yllätti paikallisen postilaitoksen noinkin pahasti. Toisaalta, kyllähän talvikin yllättää suomalaisautoilijat vuosittain.

Suosittelen vahvasti, että jos/kun teillä on minulle asiaa, lähettäkää sähköposti, tekstiviesti tai viestikää näiden sivujen palautelomakkeen kautta. Henkilökohtaiset rakkaudentunnukset (hah) kannattaa tietysti hoitaa joko maililla tai tekstarilla, sillä palautelomakkeen kautta lähetetyt viestit tulevat julkiseksi heti kun olet painanut enteriä. Niissä ei ole siis mitään ylläpitäjän tarkastustoimintoa.

Tälle päivälle minulla ei ole mielessäni minkäänlaista varsinaista agendaa niinkuin alkuviikon blogeissa on ollut. Maanantaina puhuttiin yksinäisyydestä ja eilen tiistaina suomalaisuudesta ja isänmaallisuudesta. Nyt kun mitään asiaa ei ole, puhutaan vaikkapa säästä. Eikö se kuuluu perinteiseen suomalaiseen small talkiin.

Meillä on nimittäin täällä Dalmatiassa ollut lähes ennätyslämmin tammikuu. Päivälämpötilat ovat keikkuneet yleisesti 15-17 asteen tuntumassa ja erittäin poikkeuksellista on ollut se, ettei lämpötila ole yölläkään laskenut kuin muutaman asteen. Nyt ennusteet näyttävät siltä, että ilma-alaa hallinnut jugo (etelä) -tuuli, joka on tuonut muassaan pilviä ja lämmintä ilmaa, tyyntyy viikon kuluessa ja siirrymme hiljalleen lähemmäksi dalmatialaista talvisäätä. Eli sitä, että yöllä saattaa olla muutama aste pakkasta eivätkä päivälämpötilatkaan kauheasti yli 10 asteen nouse. Vaikka aurinko alkaakin jo hiljalleen lämmittää enemmän ja enemmän.

Huomasitteko, käytin tuossa säätiedotuksessa tarkoituksella koko ajan termiä 'dalmatialainen', sillä kuten olen aiemmin moneen kertaan todennut, semmoista asiaa kuin kroatialainen ei ole olemassa. Tämä maa on niin monimuotoinen, myös sääasioissa, että ainakaan minä en halua puhua mistään kroatialaisista asioista. Ne asiat kun ovat täysin erilaisia eripuolilla maata. Säätila muuttuu totaalisesti 6 kilometriä pitkän Sveti Rokin tunnelin läpi ajettaessa sillä siinä samalla siirryt välimerenilmastosta mannerilmastoon täältäpäin ajaessa. Joissa on ihan oikeasti eroa.

Näin on tämänkin päivän epistola saatu väännetyksi vaikkei mitään asiaa ollutkaan. Ai niin, piti vielä mainita se, että YLE on aloittanut presidenttiehdokkaiden esittelyt ja tentit. Maanantaina vuorossa oli Paavo Väyrynen ja eilen Laura Huhtasaari. Istun täällä käsieni päällä, sillä olen luvannut itselleni etten tässä blogissa kommentoi näitä vaaleja ollenkaan. Enkä varsinkaan yksittäisiä ehdokkaita. En siis tee sitä, mutta onhan nämä kaksi ensimmäistä tyyppiä, Väyrysen Paavo ja Laura Huhtasaari olleet melkomoisia tapauksia.....