24. tammi, 2018

Siksi Dalmatia

Kastel Stari

7-13 C

Aurinkoista

Sitä on tullut kirjoiteltua kaikenlaisia tästä uudesta kotimaastani, pääsääntöisesti positiivisia mutta toki joskus myös negatiivisia asioita jos/kun aihetta on mielestäni niihin ilmennyt. Nyt silmiini osui erään Facebook -ryhmän keskusteluketju siitä, mikä täällä asuvia, pääsääntöisesti ulkomaalaisia ihmisiä viehättää Splitissä, Splitin ympäristössä ja yleisesti Dalmatiassa. Käydäänpä listoja hieman lävitse.

Monessa kirjoituksessa esille nousee historia. Mikä onkin ihan totta. Dalmatian rannat ovat houkuteleet matkustajia aina Rooman keisarin ajoista lähtien. Ja nykyisin, esimerkiksi Splitin historialliset nähtävyydet eivät ole vain jäänteintä joistain vanhoista ajoista vaan yhä edelleen kiinni ajassa. Esimerkkinä vaikkapa Diocleatinuksen palatsi, jonka antiikin Rooman keisari Diocletatius rakennutti 300 -luvun alussa. Palatsilla on melkoisen kirjava menneisyys, se on ollut välillä täysin unohduksissa kunnes 1700 -luvulla skotlantilainen arkkitehti Robert Adam löysi palatsin piirrustukset ja palautti sen uudelleen loistoonsa. Sotien välissä palatsin seuduilla asui pakolaisia ja vielä viimeisen sodankin jälkeen pikkurikollisia, mutta nykyään Diocletatius on Splitin vanhan kaupungin sykkivä keskus museoineen, kahviloineen, ravintoloineen ja pikku putiikkeineen. Siis semmoiset vähän reilut 1700 vuotta rakentamisensa jälkeen.....

Seuraavaksi mainintoja saa ilmasto ja sää. Meillä täällä rannikolla vallitsee välimerellinen ilmasto, joka tarkoittaa lyhyesti kuivia, kuumia kesiä ja kosteita, viileitä talvia. Paitsi että tämä talvi on ollut kaikkea muuta kuin viileä, lämpötila ei ole tainnut laskea nollan alapuolelle kuin ihan muutamana yönä. Eikä paljon pelättyä, sille päälle sattuessaan, todella kylmää pohjoistuultakaan ole oikein tänä vuonna vielä ollut. Viime talveen verrattuna, joka oli historiallisen kylmä, tämä talvi on ollut siis todella leuto. Viime kesä puolestaan oli tyypillinen välimeren ilmaston kesä, se oli todella kuuma eikä vettä satanut kuukausiin. Mikä aiheutti ongelmia mm. metsäpalojen muodossa ja luonnollisesti viljemillä. Nyt pikkaisen jännittää minkälaiseksi tuleva kesä muodostuu kun talvi on ollut niin 'lämmin'. Ilmastolla kun on pitkässä juoksussa tapana tasoittua pitkäaikaisten keskiarvojen tuntumaan. Tietysti ilmastonmuutoksella korjattuna kuten polittisesti korrektisti pitänee nykyisin asia esittää.

Kolmantena asiana mainitaan useasti turvallisuus. Split on Kroatian toiseksi suurin kaupunki ja tietysti suurkaupungissa sattuu ja tapahtuu, mutta yleisellä mittarilla mitattuna kaupunki on todella turvallinen. Spilissä uskaltaa liikkua öisinkin ilman sen suurempää pelkoa oikeastaan mistään. Puhumattakaan Splitin ympäristön pikkukylistä jollaisessa minkäkin asustelen, täällä ei todellakaan tapahdu mitään. Minulta kysyttiin viime kesänä useasti, että onko yksinäisen naisen turvallista liikkua öiseen aikaan esimerkiksi meidän kylällä ja/tai bussilla kyliltä Splitiin. Vastaus oli aina, että on. Siis turvallista. Ja kun sitten jälkikäteen kyselin, että no, oliko se turvallista, niin vastaus oli aina että oli. Paitsi jos ajautui johonkin paikalliseen baariin yksinäisenä turistinaisena, silloin saattoi tarjokkaita ja tarjoajia olla kuulemma jonoksi asti. Mutta missäpä niitä ei olisi yksinäiselle naisihmiselle.

Josta saammekin näppärän aasinsillan lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden korostamaan asiaan eli ihmisiin. Dalmatialaiset ovat ystävällisiä, luotettavia ja auttavaisia. Jos kysyt apua, neuvoa tai ohjeita joltakulta ja juuri hän ei osaa sinua auttaa, hän kaivaa aivan varmasti jonkun kaverin kaverin serkun, joka siihen kykenee. Ja ennenkuin kukaan aloittaa kertomaan toisenlaisia esimerkkejä, todettakoon että jokaisen ryhmään kuuluu aina myös hieman erilaisia tyyppejä.

Koko Dalmatiaa hallitsee polako -asenne elämään. Sen voisi kääntää vaikkapa että 'mikäs kiire tässä minnekään on' tai että 'ehtiihän tuota'. Joku selitti polakon minulle, että miksi juosta kohti huomista kun sinne ehtii kävellenkin. Hyvänä esimerkkinä dalmatialaisesta asenteesta toimii vaikkapa se, että kun tapaat tutun kadulla, koskaan ei ole niin kiire ettei sitä kahville ehtisi. Ja täällä tuo kahvihetki ei tarkoita pahvimukista, seisaaltaan juotavaa kahvia vaan kahvilassa, kaikessa rauhassa ja ihan oikeista kupeista nautittavaa kahvia.

Asioiden hoitaminen Dalmatiassa saattaa olla joskus hieman haastavaa, mutta kyllä ne hoidetuksi tulevat. Eivät tosin aina välttämättä ihan juuri sinä päivänä kun on luvattu tai sovittu, mutta melko usein kuitenkin viikon aikana. Jollei satu muita kiireitä.....

Siinä muutama seikka miksi ihmiset pitävät Dalmatiasta. Vaikka osa niistä aina silloin tällöin hieman ärsyttääkin.