26. tammi, 2018

Synttäreiden aatto

Kastel Stari

3-13 C

Puolipilvistä

Ja niin on taas yksi viikko selätetty. On siis juurikin se päivä jolloin vedetään täällä blogissakin viikko kasaan. On muuten mukava kirjoitella näitä juttuja kun tietää että tätä luetaan myös kääntämällä nämä jutut eri kielille Googlen Translatorilla. Ja ihan vaan kavereita kiusatakseni, joskus käytän aivan tietoisesti fraaseja, lauseita ja sanontoja joista tiedän jo ne kirjoittaessani etteivät ne käänny millekkään kielelle. Sitten niitä ihmetellään minulle. Kuten esimerkiksi eilisen blogin päättänyttä lausetta 'vaikka olisikin paska iskä'. Miksi menit ja kirjoitit Even I'm shit shit ja mitä se tarkoittaa?

Nyt päättynyt viikko oli aivan perusviikko. Mitään mullistavaa ei elämässä tapahtunut joten blogiinkin päätyi melkoisen yleisluonteista juttuja. Maanantaina annettiin vinkkejä ensi kesänä tänne suunnistaville turisteille, tiistaina ihmeteltiin viikon tunnelmaan sopivasti sitä että elämä uudessa maassa, uudessa kulttuurissa ja kaiken uuden keskellä saattaa sekin muuttua aivan arkipäiväiseksi elämäksi. Keskiviikkona julkaistiin ylistys Dalmatialle ja eilen käytiin lävitse lukuja siitä kuinka monta suomalaista Kroatiassa asuukaan. Siinäpä se viikko pähkinänkuoressa.

Lueskelen jonkin verran myös muiden ulkkareiden blogeja, ihan vain siksi että olen jäsenenä useammassakin ulkomailla asuvien suomalaisten ryhmissä. Eräässä niistä silmiini osui sangen huvittava kirjoitus siitä, mitä ulkosuomalaisten lapset miettivät Suomesta. Legendaarisen Vauva -lehden sivuilla julkaistavassa blogissa Jyllannin suomineito  on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta lasten parissa ja kerännyt heidän mielessä pyöriviä suomi-asioita blogiinsa. Lainaan tähän muutaman mielestäni sattuvimmat mikä lienee sallittua kun olen maininnut lähteeni.

Israelissa asuva Maria (9v) saa Suomesta ensimmäisenä mieleensä mummun ja papan. Ja linnanjuhlat. Kolmivuotias Sara Sveitsistä puolestaan joulupukin ja joulupukin. Tuplana. Iidan (8v) Itävallasta mielestä Suomessa on parasta kaikki. Ja Liljan, joka on kaksi vuotta, parasta Suomessa on äiti. Yleisesti ottaen lasten mielikuvat kotimaastaan noudattelevat pitkälti aikuisten mielikuvia, listalta löytyy niin puhtaus, järvet, turvallisuus, rauhallisuus, raitis ilma ja melko usein mummu ja pappa. Ja tietysti joulu ja Joulupukki. Eikös tuo ole aika lähellä ihan kenen tahansa omaa listaa?

Tähän väliin yksi korjaus. Olen moittinut Kroatian postia siitä, ettei se toimita edes maan sisäistä postia kun en ole saanut minulle pääkaupunki Zagrebista lähetettyä lähetystä. Nyt minulle valkeni, että tuo lähetys on edelleen Zagrebissa odottamassa postiin pääsyä, joten vedetään tämä kiukuttelu virallisesti pois. Mutta edelleen Suomesta lähettettyjä kirjeitä on hukassa/matkalla ainakin kolme kappaletta.

Lopuksi jälleen Rocky uutisia. Kirjoitin eilen kuinka olen paska iskä kun pistin pojalle sukan jalkaan. Eipä tuo kauaa jaksanut vihoitella, nyt kelpaan jo taas heittelemään palloa kuten oheisesta kuvasta ilmenee. Edes sukka ei haittaa menoa, mitä nyt vasen etujalka liukuu klinkkerillä ja parketilla vähän totuttua enemmän.

Meillä on huomenna lauantaina juhlat. Taistelutoverini ja melko paljon kanssani elämänsä aikana kokenut Rocky täyttää kunnioitettavat 13 vuotta! Tyypillä on sydämen vajaatoiminta ja nestettä keuhkoissa, mutta silti sitä pusketaan eteenpäin. Toivottavasti vielä usempi vuosi, sillä melko tyhjältä tämä mökki tuntuisi ilman tuota, välillä todella raivostuttavaa mutta yleisesti ottaen melko mukavaa, karvakasaa. Vastaanottoa ei ole sillä Rocky haluaa juhlia perhepiirissä.

Oikein hyvää viikonloppua kaikille. Palataan maanantaina ja ihmetellään sitten että onko Suomella presidentti vai vieläkö sitä valintaa pitää vemputtaa toiselle kierrokselle.