4. huhti, 2018

Suomi mainittu!

Kastel Stari

10-16 C

Puolipilvistä, verrattain voimakasta tuulta

Eilen oli nostalginen päivä. Kävin kaupassa ja ostin katkarapuja. Pakestesellaisia. Tulin kotiin ja tein katkarapuleipiä. Siis juurikin niitä samoja mitä söimme iloisella 80 -luvulla risteilylaivoilla reissatessamme. Paahtoleivän päälle voita, tomaattia, suolakurkkua, majoneesia, keitettyä kananmunaa ja tietty niitä katkarapuja. Koko komeuden päälle vielä sitruunamehua. Näin olet takaisin 80 -luvulla ja Finnjetin Sky baarissa kannella kymmenen kun laiva on juuri lähtenyt Katajanokalta kohti Travemundea. Tuli vedetyksi ihan muutama moinen leipä aikoinaan juurikin tuossa baarissa. Aina reissun aluksi. Reissuja tuli tehdyksi valehtematta satoja.

Itseasiassa, kun olin pari vuotta sitten matkalla tänne Finnlinesin laivalla, nautin katkarapuleivän ensi töikseni Finnladyn irrottua Helsingin Vuosaaresta. Pitäähän sitä perinteitä kunnioittaa.

Eikä siinä suinkaan ollut kaikki nostalgia eiliselle päivälle. Nauttiessani näitä historiallisia leipiä, avasin Suomen Kuvalehden nettiversion. Siellä oli pitkä juttu 80 -luvun jupeista ja ajasta jolloin lounaalle Katajanokan kasinolle saatettiin lennähtää hotelli Hesperian katolta helikopterilla. Koska rahaa oli. Eikä juurikaan ollut huolta huomisesta. Jutussa mainittiin myös vesisänky, City -lehti, sähköhammasharja ja Walkmannin korvalappustereot. Lukiessani näistä ikonisista, oman aikakautensa tuotteista, vedin samaan aikaan katkarapuleipää! Kyllä ennen kaikki oli..... no ainakin erilaista. Ja minä hetken verran 80 -luvulla.

Suomi ei kovin usein ylitä uutiskynnystä kroatialaisissa tiedotusvälineissä. Niinpä hämmästys oli suuri kun löysin eilen meidän omasta paikallisportaalista jutun otsikolla ”Suomi uusi Irlanti?” . Aikaisemmin Irlanti on ollut yksi kohde nuorille aikuisille jotka lähtevät etsimään leveämpää leipää ja muuttavat Kroatiasta, nyt Irlannin rinnalle nostetaan siis Suomi. Huhtikuun puolessa välissä järjestetään kaikille avoin Teollisuus Suomi -online -tapahtuma, johon voivat osallistua kaikki työpaikkaa etsivät ihmiset maksutta. Suomeen tarvitaan tietotekniikan osaajia ICT -alalle (koodareita, web-kehittäjiä ja internetin osaajia) mutta myös teollisuudessa, kuten auto-, merenkulku- ja konerakennusalalla on avoimia työpaikkoja. Jännä odotella milloin minulta kysytään, että minkälaista se elämä Suomessa oikeasti on jos sinne muuttaa. Ja mitä siihen vastaan.

Kirjoittelin eilen siitä kuinka turisteja alkaa liikkua tuolla meidän rantakadulla. Rehellisýyden nimissä ei niitä nyt vielä ihan ruuhkaksi asti ole ja rannan valtakieli on edelleen kroaatti, mutta aina silloin tällöin muutama turistikin osuus silmiin/korviin. Paikalliset osasivat kertoa että maan sisäisiä, siis muualta Kroatiasta tulleita turisteja, oli pääsiäisen aikaan paljon. Ja kun turistit alkavat liikkua, alkavat myös palvelut siirtyä kesäasetuksiin. Kuten tuosta tämän päiväisestä kuvasta huomaatte, myös meidän kantapaikan viereinen baari avasi eilen terassinsa. Ensimmäisenä meidän rantakadun pizzeria/konoboista.

Tämä terassi onkin sangen mielenkiintoinen terassi. Sitä pyörittää Grumpy, mikä ei suinkaan ole herran oikea nimi. Me olemme nimenneet tyypin Grumpyksi, koska hän ei juurikaan hymyile eikä ole lainkaan sosiaalinen. Grumpy mm. rakensi aidan teranssinsa ympärille viime kesänä, vaikka kaikki muut alueella sijaitsevat baarit, ravintolat ja pizzeriat auttavat toinen toisiaan ja keskustelevat keskenään suunnitelmistaan. Kiireisimpinä aikoina saattavat jopa tarjoilla naapuribaariin. Grumpy ei osallistu näihin aktiviteetteihin koskaan eikä mitenkään. Hän pyörittää omaa ravintolaansa aitojen sisällä ja on hyvin mustasukkainen jos joku asiakas istuu naapuribaariin eikä hänen terassilleen. Voisin lainata tähän loppuun erästä ystäävääni joka muotoili asian melko diplomaattisesti; Grumpy could be an asshole.

Näin tänään. Katsellaan mitä sitä huomiselle sitten. Tätä lisää suurinpiirtein melko tarkkaan 24 tunnin kuluttua. Jos mitään suuremman ihmeellistä ei osu matkalle. Mutta siitäkin lisää sitten kun aika on.