19. huhti, 2018

Tänään kotona

Kastel Stari

16-24 C

Aurinkoista

On mukava lueskella blogeja muiden ulkosuomalaisten kokemuksista eri maista ja vertailla niitä omaan elämään. Kirjoitin eilen äänistä joita kuulen ja joiden tarkempaan kuunteluun sain idean eräästä toisen ulkkarin blogista. Tänään on vuorossa asuminen. Että mikä tekee siitä asunnosta jossa tavaroitasi säilytät ja (pääsääntöisesti) yösi vietät, kodin juuri sinulle? Ja miten se eroaa siitä mihin Suomessa olet tottunut?

Lukemani blogi käsitteli elämää Pariisissa. Siellä ei keittiössä kuulemma välttämättä ole uunia, hyvä jos liesi löytyy. Astiankuivauskaapista puhumattakaan.

Kylppäri Ranskassa on kuulemma keksitty vasta joskus 70 -luvun alussa. Tai ainakin sitä ennen pariisilaisiin asuntoihin ei välttämättä kuulunut kylpyhuonetta lainkaan, joten vaikka nykyisin lähes jokaisesta kämpästä kylppäri löytyykin, se saattaa olla pikaisesti johonkin nurkkaan hätäpäissään kyhätty rakennelma. Blogistin mukaan lentokoneen WC vaikuttaa viiden tähden kylpylältä verrattuna joihinkin pariisilaisiin peruskylpyhuoneesiin.

Mutta mites täällä Kroatiassa? Lähtökohtaisesti etsiessäsi vuokra-, toisinaan jopa omistusasuntoa, ne ovat valmiiksi kalustettuja. Siis huonekaluja myöten. Keittiö löytyy aina ja keittiöstä löytyy niin liesi kuin uuni. Minä en ainakaan ole törmännyt yhteenkään asuntoon mistä nämä fasiliteetit olisi puuttuneet. Kuivauskaappia astioille ei ole missään ja keittiön lavuaari on yleensä niinsanotusti yksikuoppainen. Eli kun tiskaat, sinun pitää kikkailla lämpimän ja kylmän veden kanssa. Varsinkin jos, kuten minulla, keittiön lämminvesiboileri on niin pieni että jo muutaman minuutin valutuksen jälkeen lämmin vesi on loppu. Tiskaa siinä sitten.....

Kylpyhuoneet täällä ovat aivan suomalaiseen tapaan varusteltuja. Löytyy pöntöt, löytyy käsienpesualtaat (erillisellä lämminvesivaraajalla), löytyy suihkut ja suihkukaapit. Minun suihkukaapissani on jopa valo, radio, puhelin ja useampikin vesisuutin jos jostain syystä haluat hifistellä suihkusi kanssa. Kuva suihkuni komentokeskuksesta tuossa ohessa.

Vaan eipä tarvitse matkata kuin vajaa sata kilometriä Bosnian puolelle, niin jopa turistikohteissa saatat löytää vessan missä ei ole kuin se kuuluisa reikä lattiassa. Tämä kuului ollen hieman hämmentävä, jopa himppasen järkyttävä, kokemus mm. Pohjois-Amerikasta tulleille (nais)vierailijoille.

Mutta siis, asuntojen varustetaso on täällä kyllä ihan kohdallaan. Lämmityksessä, varsinkin meillä Dalmatiassa, saattaisi muutamina talvipäivinä olla hieman toivomista, mutta muutoin täällä pärjäilee kyllä. Varsinkin jos on ehtinyt omaksua dalmatialaisen elämänasenteen. Eli että kyllä se siitä, jos ei ihan nyt juuri tänään tai justiinsa silloin kun on sovittu, niin jossain välissä kuitenkin.....

Vessoista puheenollen, kaverin baarin remontti, josta olen kertoillutkin aikaisemminkin, alkaa valmistua. Uusien vessojen piti olla valmiina eilen keskiviikkona, mutta koska olemme Dalmatiassa, niin eihän sitä nyt ihan siihen aikatauluun sitten kuitenkaan keritty. Kun se putkimieskin ryssi sen liitännän ja jo kerran valettu lattia jouduttiin piikkaamaan uudelleen auki. Tai sähkäri oli pikkaisen sovitusta myöhässä. Ilman selityksiä tietenkin. Vaan kyllä se paikalle ilmaantui. Pari päivää myöhässä, mutta ilmaantui kuitenkin. Mikä oli suuri hämmästys baarinomistajille. Ja varmaan myös sille sähkömiehelle.

Hyvä asia on se että kun remontti sitten joskus tulevaisuudessa valmistuu, sekä naisten että miesten vessat ovat sen kokoisia että sinne mahtuu jopa yli 150 cm pitkät ja ja yli 70 kiloa painavat tyypit. Tähän asti se on tehnyt himppasen tiukkaa. Ovat nimittäin olleet todennäköisesti Kroatian baarimaailman pienimmät vessat. Kaiken lisäksi ravintola, ehdittyään olla avoinna about 10 vuotta, täyttää vihdoin ihan kohta jopa tämän maan lainsäädännön. Eli sen, että myös henkilökunnalle on oma WC. Se kun kun kirjoitettu ihan Kroatian (EU:n?) lakiin.

Mutta kysymys tuolla alussa, mistä tietää että asut omassa kodissasi, mikä tekee juuri sinun asunnostasi juuri sinulle kodin? En minä osaa siihen vastata. Mistä minä sen tietäisin? Koti on varmaan se paikka missä viihdyt, koti on se paikka mihin on mukava palata jos olet jonkun reissun heittänyt. Kenties kodin ympäristö on mukava, ihmiset ovat mukavia ja ystävällisiä. En minä tiedän, minä kun satun olemaan niitä tyyppejä joille koti löytyy tasan sieltä mihin asetun. Nyt se on juuri tässä mistä tämäkin tarina maailmalle pamahtaa, mutta onko se vielä tässä osoitteessa vielä vuoden tai kahden päästä, en minä tiedä. Koti voi silloin olla aivan jossain muualla. Tai sitten ei.

Olipas tämä vessa- ja kotipainoitteinen pläjäys tänään. Huomiselle kaivelen sitten taas muita juttuja, sillä eiköhän tämä saniteettikeskustelu ollut nyt tässä. Niinpä huomenna, viikon viimeisessä, jotain ihan muuta. Mutta mitä, siitä minulla ei vielä ole minkäänlaista käsitystä. Tuskin teilläkään. Tulkaapa siis kurkkaamaan taas huomenissa mitä se tyyppi nyt on keksinyt.