9. touko, 2018

Virallisen rouvan paluu

Kastel Stari

19-24 C

Aurinkoista, myöhemmin vaihtelevaa pilvisyyttä

Olipas se eilen taas melkomoista multitaskingiä kun joutui samaan aikaan katsomaan jääkiekon MM -kisoista Leijonien Norja -peliä televisiosta, samaan aikaan puhelimesta Ylen välittämää Eurovision laulukilpailuiden ensimmäistä semifinaalilähetystä ja kaiken päälle twitteröimään ja whatsappaamaan molemmista tapahtumista tietokoneella. Vaan tuntuu se vanhakin oppivan tätä 'nykyajan tiedonvälitystä'. Sitäpaitsi on kaikkein parasta keskustella aivan tuntemattomien ihmisten kanssa samalla kun katsoo vaikka euroviisuja. Fiidissä liikkuu sangen nokkelia ja hauskoja viestejä. Eilisessä karsinnassa oli mukana niin Kroatia kuin Suomi. Suomi meni jatkoon, Kroatia ei. Suomi voitti Norjan puhtaasti.

Kirjoitin eilen virallisesta naisesta joka ilmaantui kantapaikkaani, ja naapuripizzeroioihin, vaatimaan että kadulla oleva pöydät, mainoskyltit ja jopa kukkalaatikot pitää siirtää kadulta pois. Toissapäiväinen kommentti kaveriltani naisen nähtyään oli; 'this is not good'. Eikä se ollutkaan, sillä eilen samainen rouva, mieskollegalla vahvistettuna, palasi. Ja arvatkaapa olivatko vaaditut tavarat siirtyneet yhtään mihinkään...... Nyt ne sitten piti siirtää virallisen valvonnan silmien alla. Tyyppien kun piti saada otettua kuva tyhjästä kadusta. Pienellä mielenkiinnolla odottelen tämänpäiväistä iltapäiväolutta ja sitä, että mahtavatko kyseiset tavarat levinneet takaisin kadulle. Jos eivät ole vielä tänään, näin tulee tapahtumaan viimeistään viikonlopun aikana. Taatusti.

Baarissa istuskellessani huomion kiinnitti ranskalaisrouva, iältään ehkä semmoiset 35-40 vee. Hän istui naapuribaarissa syömässä kahden lapsensa kanssa. Lapset olivat iältään selkeästi alle kymmenvuotiaita, veikkaan about 5-8 vuotta. Pikkulapsia siis kumminkin.

Tuossa nyt ei vielä ollut mitään ihmeellistä, mutta ajatelkaapas, että lasten äiti (?) nautti ruokaillessaan kaksi, jollei peräti kolme, lasia viiniä. Valkosemmoista. Vaikka oli vasta iltapäivä. Ja vaikka rouvalla oli lapset mukanaan. Täällä ei kukaan kiinnitä moiseen huomiota, mutta mitenköhän olisi käynyt jos joku pienten lasten äiti nauttisi lounaalla noinkin (heh) paljon viiniä jossain pienessä suomalaiskylässä. Sillä pieni kylä tämä meidän Kastel Stari on. Saattaisi sosiaaliviranomaiset olla lähtövalmiudessa, sanotaan nyt vaikka lestadiolaisvetoisessa Ylivieskassa.

Sitten takaisin viikon aiheeseen eli muuttooni tasan kaksi vuotta sitten. Silloin tänä päivänä, joka tuolloin oli maanantai, ajelin maailman rumimman auton ulos laivasta laiva-aamiaisen jälkeen ja aloitin päivän reissun. Reissu oli suunniteltu siten, että yöpyisin hieman ennen Munchenia. Baijerissa, sillä vaikka olen käynyt Saksassa valehtelematta satoja kertoja, Baijeri oli jostain syystä jäänyt väliin. Kaikki muut osavaltiot on tullut kolutuksi kyllä. Ajo maistui sen verran hyvältä, että päätin paahtaa samantien ohi Munchenin ja yöpyä, Baijerissa toki, hieman ennen Itävallan rajaa. Ainoa ongelma tuona päivänä oli se, että oli maanantai ja viikonlopun ajokiellossa olleet rekat olivat kaikki liikenteessä. Niinpä ensimmäinen seisova jono oli noin 15 km ajettuani jo ennen Lubeckiä ja seuraava jossain puolessa välissä maata. Munchenin ohitus oli totaalista tuskaa vaikka päätin ajella ulointa kehätietä pitkin. Tie oli tukossa ihan jokaikiseen suuntaan. Mitsukin otti pikkaisen nokkiinsa jonossa matelusta, mutta näppärän saksalaisasentajan ansiosta auto saatiin kuntoon eikä suurempaa viivästystä sen takia tullut.

Vihdoin selviydyttäni Munchenistä ajelin vielä hetkisen, sitten autobahnilta ulos ja pikkukyliin etsimään Zimmerfreita. Lopulta löytyi niin majoitus kuin useamman sadan kilometrin silmissä välkkynyt wierneleike litran oluttuopponen kyljessään. Voin kertoa että kyllä maistui niin leike, olut kuin unikin moisen ajomatkan jälkeen.

Olin siis reissannut jo melkoisen matkan. Lähdin Ylivieskasta, ajelin Helsinkiin jossa vietin pari päivää. Helsingistä laivaan jossa pari seuraavaa päivää ja sitten viidentenä päivänä tuo Saksan läpi ajelu. Vielä olisi yksi ajopäivä jäljellä, vielä pitäisi selättää ensin Itävalta, sitten Slovenia jonka jälkeen ulos Schengen -alueelta ja Kroatiaan. Kroatia ei siis kuulu Schengen -alueeseen, joka kannattaa huomioida jos/kun suunnittelette lomamatkaa tänne. Passia kysytään rajalla, tulitte tänne ihan millä keinoin tahansa. Ilman sitä ei pääse maahan.

Piti kirjoittaa tänään mm. siitä mitä Suomesta kaipaan. Vai kaipaanko mitään. Mutta siirretään se taas huomiseen jolloin käydään, muiden asioiden ohella, läpi tuo viimeinen muuttolegi. Ja laskeudutaan uuteen elämään.