16. touko, 2018

Venekaupoilla

Kastel Stari

12-20 C

Puolipilvistä, sadekuurojen mahdollisuus

Kävi sitten vanhanaikaisesti eilen myöhään iltapäivällä. En päässyt iltapäivämatineaan rannalle kun oli hieman asioita toimiteltavana. Suunnitelma vielä aamulla oli että kun saan jutut valmiiksi, nappaan Rockyn narun päähän ja lampsimme rantaan iltaoluelle. Hommat olivat valmiita joskus hieman viiden aikoihin ja silmissä kimmelsi jääkylmä Pan -olut. Vaan kun katsoin ikkunasta, siellä oli juuri alkanut tihkusade. Tiedättehän sellainen inhottava sade joka muistuttaa sadetinta. Siihen ei oikein auta sateenvarjokaan kun vettä (kosteutta?) tulee ihan joka suunnasta.

Vaikka jouduinkin unohtamaan mielestäni hyvin ansaitun iltaoluen, oli Rocky joka tapauksessa vietävä ulos. Se oli vinkunut kakkahätäänsä jo tovin. Joten herra naruun, sateenvarjo matkaan ja tihkusateeseen. Tietysti, kun olimme kääntöpaikalla, eli kaikkein kauempana kotoa, tihkusate muuttui kaatosateeksi. Paino sanalla kaato. Vettä tuli koko kotimatkan aivan täysillä, sitä tuli niin paljon että tuntui että satoi suoraan sateenvarjon läpi. Ja kun viemärijärjestestelmä ei ihan aina pysy sadepisaroiden perässä, kadulla sai kahlata nilkoihin asti ylettyvässä vedessä. Arvatkaapa tuoksuiko jack russel tuon jälkeen hemaisevalta. Märän koiran tuoksu on vaan niin jotenkin....

Vaan ei ole mukavaa jos nämä sateet pitkään jatkuvat. Se ei ole mukavaa meille täällä asuville, eiköhän ne pellot ja puutarhat ole jo vetensä saaneet, mutta ei se ole mukavaa turisteillekaan. Turistien määrä, ihan noin silmämääräisesti, lisääntyi nimittäin viime viikonloppuna lähes räjähdysmäisesti. Jos vielä viikko sitten rivalla tallusteli turisteja kohtuullisen harvassa, viikonloppuna heitä oli liikenteessä jo paljon. Tämän huomasi mm. kesäksi avatuilla terasseilla. Kukaan paikallinen ei syö päivän kuumimpaan aikaan iltapäivällä, ei varsinkaan pizzaa, mutta turistit syövät. Tämä on yksi merkki. Toinen on kalkkunanvaalea iho. Ja lierihattu.

Vaan on niitä turisteja varsianaisen sesongin ulkopuolellakin. Kastelan kaupunki julkaisi alkuvuoden (tam-huh) turistitilastot ja niiden mukaan kasvu Kastelan kylissä senkus vain jatkuu. Viime vuoteen verrattuna matkailijoiden määrä kasvoi peräti 46% ja majoitusvuorokausien määrä 33%. Luvut eivät ole faktisesti suuria, mutta prosentteina ilmaistu kasvu on huomattava. Nyt pitää vaan toivoa että kaupunki huomaan potentiaalin ja panostaa lisää matkailun edistämiseen sekä siitä elantonsa saavien yrittäjien toimintamahdollisuuksien parantamiseen eikä tuhraa paukkujaan tutkimalla että jokainen kukkaruukku on varmasti juuri oikealla paikalla.

Eniten turisteja, siis ennen sesongin alkua, Kastelaan saapui muualta Kroatiasta, sitten järjestyksestä Puolasta, Bosnia-Herzegovinasta, Saksasta ja Ranskasta. Suomi ei vieläkään esiinny tilastoissa.

Törmäsin minäkin turisteihin tuossa eräänä päivänä. Olimme Rocky kanssa aamulenkillämme kun meidät pysäytti kaksi rouvaa. Lierihatuissaan. Jotenkin arvasin että turisteja ovat. Tiedusteltuaan että puhunko englantia ja saatuaan myöntävän vastauksen kuului kysymys; 'Do you know where we can buy a boat?' Boat? Siis halusivatko rouvat ihan oikeasti ostaa veneen? Ostaa, ei vuokrata?

Tottakai halusin auttaa rouvia ja aloinkin välittömästi miettiä että missäköhän moinen onnistuisi. Tai lähinnä, kroatilaiseen tapaan, että kukahan paikallinen voisi auttaa. Piti kuitenkin vielä tarkistaa että kysymys oli veneestä. So you really want to buy a boat?

Ranskalaisrattaat olivat tässä kohdin asettuneet paikoilleen ja oikea sanakin löytynyt. Kysymys oli leivästä, ei veneestä. Siis not a boat, we want bread. Enää en tarvinnut paikallista apua vaan osasin ihan itse ohjata rouvat, lähes kädestä pitäen, itsekin käyttämääni leipomoon. Toivottavasti löysivät veneensä, eikun leipänsä.