18. touko, 2018

Bengt ja byrokratia

Kastel Stari

17-24 C

Aurinkoista

Istuimme eilen iltapäivällä tapamme mukaan Rivalla cafebar Dupinissa. Joku keksi, että oliiviöljy on kotonansa loppumassa, että mistäköhän saisi laadukasta öljyä helposti. Paikalle tuli paikan omistaja Nikita jolta tiedustelimme että mahdatko tietää mistä saisimme oliiviöljyä? Vastaus oli että vaikka tästä, soitan nyt ja öljy on täällä puolessa tunnissa. Montako pulloa laitetaan? Puoli tuntia odottamista, yksi lisäolut ja öljypullot saapuivat. Tätä kutsutaan palveluksi, kotiin- tai tässä tapauksessa baariintoimituksekseksi ja dalmatialaiseksi tavaksi toimia. Joku tuntee jonkun ja niin poispäin ja kaikki ovat valmiita auttamaan. Jonka lisäksi Nikita tuntee kaikki. Litra itsetehtyä oliiviöljyä maksoi tällä kertaa 70 kunaa. Sisältäen siis kuljetuksen baariin.

Päätin toissapäivänä kielikurssin jälkeen kotimatkalla pysähtyä kaverini Bernadin ravintolaan iltaoluelle. Törmäsin siellä ruotsalaiseen 74 -vuotiaaseen Bengtiin joka on tehnyt uransa kiinteistöurakoitsijana ympäri maailmaa. Ennen Kroatiaa hän ja hänen vaimonsa olivat kuulemma olleet ja korjanneet talon Sarajevossa. Nyt, reilu vuosi sitten olivat ostaneet vanhan talon Kastelasta. Ja aloittaneet sen peruskorjauksen.

Bengt nappaili muutaman konjakin ja kertoili Kroatian viranomaisista ja kroatialaisesta byrokratiasta. Joihin herra on tutustunut pohjiaan myöten. Ja on totaalisen kyllästynyt. Pitää muistuttaa, että Bengt tulee maasta jossa kaikki on mukavasti reilassa, kaikki tietävät miten asiat sujuvat, mitä pitää ja mitä ei saa tehdä, kaikki hymyilevät sinisine silmineen ja elämä on muutenkin aivan la-la-laa. Hän omaa myös kymmenien vuosien kokemuksen rakennusten perusparannannus- ja korjaustöistä monesta eri maasta. Ja niiden vaatimasta lupa- ja viranomaisviidakosta. 

Bengt omistaa Kastel Stafilicissa talon, joka on rakennettu 1600 -luvulla. Sivumennen sanoen talon sijainti on aivan uskomattoman upea. Vanhan kaupungin laidalla ja aivan täydellisellä merinäköalalla. Mutta siis, talo vaati täydellistä remonttia. Ennenkuin siihen kykeni tekemään yhtään mitään, homma piti aloittaa, talon iän takia, neuvottelulla museoviranomaisten kanssa. Jotka eivät kuulemma itsekkään oikein tienneet mitä vaatia. Vaadittavat paperit, todistukset tai rakennuspiirrosvaatimukset muuttuivat jokaisessa palaverissa, täysin riippuen siitä kuka sattui palaverissa istumaan. Sama juttu toistui rakennuslupien kanssa. Koska museoviranomaiset eivät tienneet mitä vaatia, eivät myös rakennusviranomaiset osanneet kertoa miten piti rakentaa, mitä sai tehdä ja miksi. Koko projektin alku oli kuulemma aivan totaalinen avohässäkkä johtuen juurikin kroaattiviranomaisten juupas-eipäs-eikun-tai jospa sitten -leikistä. Ei edes Bosnia-Herzegonivan viranomaistyöskentely ollut näin monimutkaista. Joten jos suunnittelette ostavanne kiinteistön täältä ja remontoivanne sen, homma vaatii pitkää, ja vielä vähän pidempää, pinnaa. Ehkä se suomalainen lupaviidakko sääntösuomineen tai viranomais säätämiseen sittenkään taida ihan niin paha olla.

Lopulta Bengt kyllästyi jahkailuun ja siihen ettei saanut vastauksia, tai jos sai ne muuttuivat seuraavalla viikolla ja palkkasi niin juristin kuin paikalliset arkkitehdit ja rakennustarkastajat. Se kuulemma maksoi hieman mutta tämän jälkeen homma nytkähti liikkeelle ja etenee. Eilen Bengt oli tulossa palaverista lakimiehensä kanssa koska joku oli, tietysti, valittanut remontista. En tässä nyt mene kroatialaiseen tapaan rakentaa, joka sekin kuulemma poikkeaa siitä mihin hän oli tottunut. Se on täysin oma tarinansa.

Ja sitten jotain aivan muuta. Olin eilen kroaatin kielenkurssilla joka alkoi kello 19.00. Tunti kestää täälläkin, aivan kuten Suomessa, 45 minuuttia joten se loppui 19.45. Paitsi että tietysti se venyi ja pääsin ulos koulusta vasta hieman kello 20.00 jälkeen koska odotushuoneessa oli saksan kielen ryhmäni joiden kanssa piti vaihdella kuulumisia. Jouduin suorittamaan miehille, ja osalle naisista, armeijasta tutun pikamarssin sillä kello 20.15 alkoi Suomen 'kuoleman ottelu' jääkiekon MM -kisoissa Sveitsiä vastaan. Hikisenä ja huohottaen ehdin ensimmäisen erän 10 minuutille. Joka oli ihan hyvä suoritus. Hyvä suoritus minulta, Leijonilta ei niinkään.

Näin on tämä viikko taputeltu. Takaisin tänne taas maanantai aamuna. Viettäkääpä mukava ja toivottavasti helteinen viikonloppu. Meille ainakin on lupailtu lähe 30 asteen lämpötiloja, toivottavasti helteet jatkuvat myös Suomessa.