6. elo, 2018

Järjestyshäiriö ja yksi sota

Kastel Stari

24-32 C (punainen varoitus kuumuudesta)

Aurinkoista

Pitäisi varmaan koittaa pyristellä hijalleen eroon perisuomalaisesta negatiivisuuslähtöisestä ajattelusta. Lauantaina meidän rannalla järjestettiin Kotimaan kiitospäivä (Homeland Thanksgiving) -juhlat, mutta kun olin lähdössä tilaisuuteen, taivas näytti tuolta kuten tuossa oheisessa kuvassa. Ensimmäinen ajatus; ääh, sinne kannata lähteä, vettä siellä kuitenkin sataa eikä siellä ole ketään. Onneksi lähdin, sillä sitä vettä tuli ehkä 20 tippaa ja kyllä siellä muitakin oli. Ihan semmoinen perussetti meidän rantajuhlille. Eli satama täynnä. Tarjolla oli perinteiseen tapaan olutta, viiniä, ruokaa, musiikkia ja koska kysymyksessä oli valtiollinen juhla, puheita. Lisäksi vuosittain juuri tässä juhlassa toistuva perinne, Kroatian sodan paikallisten vainajien nimien luetteleminen. Virallinen osuus päättyi ilotulitukseen. Sangen vaikuttavaan sellaiseen. Lopuksi tanssia kuten kunnon iltamissa konsanaan.

Näin muuten elämäni ensimmäisen järjestyshäiriön yleisötapahtumissa Kroatiassa. Seisokelimme tuttavien kanssa jutellen kun väkijoukon läpi horjui pitkätukkahippi jota joku kaljupää tuuppi edellään. Hippi ja kalju siinä sitten tönivät toisiaan niin kauan kunnes muu juhlaväki meni väliin ja erotti riitapukarit. Hippi lähti toiseen ja kalju toiseen suuntaan. Se hässäkkä oli siinä. Tuo tuuppiminen oli muuten sen tasoista että edes jääkiekko-ottelussa siitä ei olisi tuomittu minkäänlaisia rangaistuksia. Mutta että piti tämmöinen sitten kokea!

Kiitospäivää vietetään sen kunniaksi, että kroaattiarmeija Bosnian armeijan tuella suoritti operaatio Myrskyksi kutsutun, ratkaisevaksi osoittautuneen, hyökkäyksen serbiarmeijaa vastaan Kroatian sodassa. Operaation aktiivivaihe alkoi 5. elokuuta 1995. Tavoitteena oli vapauttaa serbien valloittamat ja hallitsemat alueet Kroatiassa. Operaatio onnistui ja 48 tunnissa serbit oli lyöty. Siinä sivussa kroaatit tosin sattuivat tulittamaan ja tuhoamaan 70 YK:n valvontapistettä minkä johdosta moni länsimaa tuomitsi iskun. Uhkasipa Nato jopa ilmaiskulla mikäli hyökkäykset YK:ta vastaan jatkuisivat. Eivät jatkuneet eikä ilmaiskua suoritettu. Tavoite oli saavutettu ja erinäisten hajanaisten taistelujen jälkeen serbien 21. armeijakunta antautui kroaateille keskiviikkona 9. elokuuta. Operaatio Myrsky oli ohitse.

Tämä taistelu ja sen muistelu jaksaa ihmetyttää. Miettikääpä, meillä on ollut aivan täysimittainen sota Euroopassa, eikä siitä ole kulunut kuin vähän reilut 20 vuotta. Tuntuu jotenkin omituiselta ja hämmentävältä että ihan oikea sota on todellakin niin lähellä. Että se sodan muisto ei olekaan vaan jokin utuinen häivähdys jostain 40 -luvulta. Tiedän/tunnen itsekin monta veteraania tuosta Kroatian sodasta.

Ei muuten taaskaan mainostettu Homeland Thanksgiving -tapahtumaa yhtään missään, eli jos et tiennyt että moinen juhla järjestetään elokuun alussa, et todellakaan olisi osannut suunnata paikalle. Paikallislehti toki kirjoitti juhlista ennakkojutun, mutta harvempi turisti niitä lukee.

Vaan ei tapahtumat tähän lopu. Ensi viikonloppuna naapurikylä Kastel Luksicissa järjestetään Kastelanske Rock Vezer, kaksipäiväinen rockfestari, jota tyypillisestä kroatialaisesta tavasta poiketen mainostetaan ja tapahtumalla on jopa omat nettisivut. Tai Facebook -sivut, mutta kumminkin. Rokki alkaa soimaan perjantaina ja raikaa myös lauantaina. Perinteiseen tapaan tilaisuuteen on vapaa pääsy. Samaan aikaan, vain noin 15 kilometrin päässä Trogirissa, tampataan elektronisen musiikin tahtiin Moondance -festareilla peräti kolme päivän ajan torstaista 09.08 alkaen. Kaiken tämän päälle tulee vielä Kastelan kulttuurikesän tapahtumat näyttelyineen, näytelmineen, klassisen musiikin konsertteineen ja muine tapahtumineen. Joten kyllä, viimeistään nyt, huomaa että sesonki, ja kesä, on täysillä päällä.

Näin tälle maanantaille. Tulipa tästä tämänpäiväisestä melkoisen tapahtumapainotteinen, mutta semmoista se on kun paljon sattuu ja tapahtuu. Ai niin, pakko kiittää kaikista tsemppi- ja auttamisviesteistä joita sain viikonlopun aikana kerrottuani perjantain blogissa menneisyyden iskusta ja sen vaikutuksesta elämääni. Eiköhän tämä tästä. Sittenkin. Jotenkin.