13. elo, 2018

Kuumaa menoa

Kastel Stari

23-32 C

Aurinkoista

Niin on viikonlopusta taas selvitty ja on aika kaikkien suosikkipäivälle eli maanantaille. Meidän huudeilla, tällä kertaa ei tosin meidän kylässä, sattui ja tapahtui taas vaikka mitä viikonlopun aikana. Perjantaina naapurikylä Kastel Luksicissa alkoi rokkifestarit, jotka jatkuivat vielä lauantaina. Samana päivänä, vain muutama sata metriä festareista, samaisessa kylässä järjestettiin perinteinen Kalastajien Ilta, jossa paikalliset kalastajat valmistavat ja tarjoilevat erilaisia kalaherkkuja mustasta risotosta mustekalojen ja tonnikalan kautta avotulella paistettuihin sardiineihin. Tai en minä tiedä mitä kaloja ne ovat, sellaisia pieniä muikun näköisiä ja todella hyviä. Meno oli entisensä eli tasan samanlainen kuin kaikissa kyläjuhlissa. Paljon ihmisiä, jonot ajoittain melkomoiset, elävää musiikkia, paljon turisteja mutta silmin nähden todella paljon myös paikallisia. Paikalliset erottaa muuten turisteista mm. siitä, että he laulavat bändin soittamien biisien mukana.

Hinnat eivät olleet muuttuneet edellisistä kyläjuhlista mihinkään vaikka kysymys olikin eri kylästä, eri juhlasta ja eri järjestäjistä. Olut 15, viini 10 (0,3) ja kalaruoka-annokset 10-20 kunaa. Haarukka euroina siis 1,40 – 2,80.

Itse asiassa lauantain juhlahumu alkoi toisessa naapurikylässä, Kastel Stafilicissa, jo alkuillasta. Siellä järjestettiin sammakonheittokilpailut. Koska en ollut paikalla, älkää kysykö. Sen tiedän että tilaisuudessa ei heitelty oikeita sammakoita vaan muovisia heimoveljiään. Tämän tiedän siitä, että kisan voittaja poseerasi paikallislehdessä muovinen sammakko kädessään. Ensi vuonna lienee pakko suunnata paikalle tutkimaan että mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu.....

Lampsiessani tuolta kala- ja rokkijuhlista kotiopäin hämmästelin Kastelan kylien rantakadun tarjontaa. Sieltähän löytyy perusterassien lisäksi pomppulinnaa, air-hockey -pöytiä, peliautomaatteja ja jopa törmäilyautorata. Kaikki nämä ovat keskittyneet rannan yökerhon läheisyyteen. Vermeet ovat varmaan olleet paikoillaan koko kesän, en ole vaan sattunut liikkumaan tuollapäin. Paitsi kerran. Tuolloin olin liikentessä zagrebilaisen kaverini kanssa ja sillä reissulla taisi olla ihan hyvä ettemme löytäneet törmäilyautoja. Emmekä pomppulinnaa. Taisi tuona iltana olla mielessä aivan erilaiset pomput, vaikka emme viihtyneet rantayökerhossakaan kuin viitisentoista minuuttia. Mikä sekin taisi olla ihan hyvä, kuulin myöhemmin että kyseinen paikka on paikallisten 14-16 vuotiaiden teinien suosiossa. Puolustukseksemme todettakoon että tuo retki tehtiin samana iltana kun Kroatia oli pelannut jalkapallon MM -kisojen loppuottelussa jota olimme olleet katsomassa Splitin fanialueella. Siksi siis hyvinkin ylitsevuotava juhlatunnelma.

Meno, ja ilma, oli viikonloppuna edelleen sen verran kuumaa että en jaksanut enää pyöriä lakanoita märiksi makuuhuoneessa vaan siirryin nukkumaan olohuoneeseen ilmastointilaitteen viilentävään hönkäilyyn. Ja ihmettelin miksi en ole tehnyt näin aiemmin.

Varsinkin kun ei tarvinnut nukkua edes sohvalla, joka luvalla sanoen ei välttämättä ole kaikkein miellyttävin paikka viettää yönsä. Minulla on toisessa makuuhuoneessa sängyksi suunniteltu ilmapatja, eli patja jonka leveys on 140 cm ja korkeus ehkä puolisen metriä. Se on maannut makkarissa tyhjänä, mutta nyt roudasin sen olohuoneeseen ja puhaltelin patjan omalla sähköisellä pumpulla ilmat sisään. Kun se oli täynnä, lakanat, peitto ja tyynyt sänkyyn. Ja voila, näin minulla oli täydellinen sänky, jossa sivumennen sanoen, on yllättävän hyvä nukkua. Varsinkin kun patjan pehmeyttä/kovuutta voi ihan itse säädellä ilmaa lisäämällä tai poistamalla. Eikä tarvinnut hikoilla, ilmastontilaite pöhisemaan 22 asteeseen, peitto korville ja unta palloon. Olen nyt nukkunut parit viime yöt tuolla ilmapatjalla niin hyvin että käytäntö pysyy ainakin siihen asti kunnes lämmöt laskevat kohtuullisiksi. Mikä vienee hetkisen sillä pitkät ennusteet lupailevat yli 30 asteen lämpötiloja ainakin kuun viimeiselle viikolle asti.

Näin on viikko polkaistu käyntiin. Viikko, jolle ei ole etukäteen suunniteltu mitään. Ei yhtään mitään. Vaan eihän sitä näin maanantai-aamuna vielä tiedä mitä maailma tuo tullessaan. Tästä ja varmaan paljosta muusta lisää sitten taas huomenna.