24. elo, 2018

Cheek ja Soulavy

Kastel Stari

23-31 C (keltainen varoitus korkeasta lämpötilasta)

Enimmäkseen aurinkoista

Näin on viikko kääntynyt jälleen kerran perjantaiksi. Ihan niinkuin niillä, siis viikoilla, taitaa olla tapana tehdä keskimäärin noin 52 kertaa vuodessa. Joten tuskin se ketään yllätti. Mutta tulipa nyt todetuksi.

Tämän viikon huippuhetket koettiin ilman muuta tiistaina 21.08. kello 15.15 kun maailmaan pompsahti lapsenlapsi numero kolme. Näissä höyryissä mentiin sitten lähes koko viikko. Ennen tuota huipputapahtumaa ehdin läpikäydä hieman Kastelan historiaa ja kertomaan mm. Miljenkon ja Dobrilan, paikallisten Romeon ja Julian, traagisen rakkaustarinan. Josta tuli mieleeni että setistä jäi tuolloin uupumaan kertomus siitä kuinka Kastelan turismi sai alkunsa. Joten käydäänpä se läpi tässä ja nyt.

Vuosituhannen alussa matkailua ei todellakaan pidetty liiketoimintana josta kukaan voisi ansaita elantonsa. Paikalliset keskittyivät mielummin teollisuustuotantoon ja maanviljelyyn. Ja keskenään riitelyyn. Niinpä tarvittiin ulkomaalainen tyyppi aloittamaan Kastelan turistibisnes. Vuonna 1908 tsekkiläinen lääkäri Henrik Soulavy osti 1590 rakennetun Tartaglan kartanon kesämökikseen. Vuotta myöhemmin hän päätti muuttaa sen majoituslaitokseksi. Siis vuonna 1909. Tämän vuoden lasketaan olevan Kastelan järjestäytyneen matkailun alkuvuosi, vaikka aluksi tohtori Soulavy roudasi paikalle vain omia mm. hengitysvaikeuksista kärsiviä potilaitaan. Hyvin nopeasti asiakkaita alkoi saapua ympäri maailmaa jonka voi todeta yhä edelleen luettavissa olevasta majoituslaitoksen vieraskirjasta. Yksi vakioasiakkaista oli herra DC Augustus Park Oak Kansas Citystä Yhdysvalloista. Herra DC:n tuskin tarvitsi tuohon aikaan kärsiä ylitäydestä Splitin lentokentästä, Uberin toimimattomuudesta tai myöhästyvistä lennoista....

Pian Soulavy laajensi tarjontaansa puhtaasta majoituspaikasta yhä enemmän kohti ihan oikeaa turismia, hän alkoi tarjota mm. veneretkiä Kastelan lahdelle, uima- ja soutuopetusta sekä vuorikiipelyä. Tarjolla oli myös rantatuoleja ja aurinkovarjoja, aikana jolloin paikalliset eivät todellakaan uineet eikä rannalla makoilu kuulunut missään muodossa ihmisten vapaa-ajan viettoon. Ravintolassaan tohtori Soulavy tarjoili vain paikallisia herkkuja ja paikallisten viljelijöiden viinejä.

Soulavyn majapaikka oli lopulta auki 19 vuotta ja hän majoitti tuona aikana yli 50.000 asiakasta. Mikä on melkoinen määrä kun muistetaan ettei tuolloin juurikaan lennelty tai suhailtu automobiililla. Joten ei tätä Kastelan turismia ihan eilen ole keksitty. Kommunismin aikaan Kastelan rannat oli paikka jonne puolue lähetti ansioituneita työntekijöitään lomalle. Silloin tuo tämän päivän kuvassa oleva hotelli Palace eli huippuaikojaan ollen kuulemani mukaan yksi koko Jugoslavian hienoimmista ja halutuimmista majoituspaikoista. Nykyään se on puhdas raunio jonka pääasialliset käyttäjäryhmät ovat narkkarit ja kodittomat. Huhuja liikemiesryhmästä joka olisi remontoimassa Palacesta neljän tähden hotellia, on ollut liikkeellä mutta koska olemme Kroatiassa, mikään ei ole varmaan ennenkuin se on totta ja tapahtunut. Eikä se senkään jälkeen ole ihan varmaa.

Ihan lopuksi, ja ihan lyhyesti, musiikkipoliittinen kannanotto suomalaiseen musiikkiin. Huomenna lauantaina Lahden mäkimontussa loppuu, ainakin tällä erää, artisti Cheekin ura Valot Sammuu -konserttiin. Oli hänestä ihmisenä, hänen julkisuuskuvastaan tai hänen musiikistaan ihan mitä mieltä tahansa, pakko se on skeptisemmänkin tyypin myöntää että melkoisen jäljen suomalaiseen kevyeen musiikkiin herra tulee jättämään. Kun kykenet täyttämään Olympiastadionin kahtena iltana peräkkäin, myyt kolmella albumillaan kultaa, kahdella platinaa ja kolmella multiplatinaa, pakko sinun on ollut tehdä urasi aikana jotain asioita oikeinkin. Iso hattu päästä. Ja comebackia odottelemaan.

Näin tällä viikolla ja nyt kohti viikonloppua. Viikonloppua, jolle on lupailtu sade- ja ukkoskuuroja. Mutta niitä nyt on lupailtu aiemminkin. Katsellaan mitä tällä kertaa saadaan aikaiseksi. Tosin kyllä sitä yhden päivän saisi sadella niin voisin tuhlata sen siivouspäiväksi hyvillä omillatunnoilla. Vaikka turistit eivät siitä kovasti pitäisikään. Siis siitä sateesta. Minun siivouspäivä ei taida heitä paljoa hetkauttaa. Mutta siis, takaisin tänne pönttöön maanantaina. Oikein hyvää viikonloppua ihan jokaiselle säädylle. Ja säädyttömälle.