29. elo, 2018

Miksi ihmeessä Kroatia?

Kastel Stari

21-30 C

Aurinkoista

Syksy on peruutettu. Taisin vasta eilen julistaa sen alkaneeksi, mutta nyt täytyy heti tänään peruuttaa se julistus. Eilen, ja näemmä tänään, huomenna, ylihuomenna ja lähes koko tuleva viikonloppu mennään taas aivan normaalissa kesäkelissä. Päivisin on ennusteiden mukaan hieman reilut 30 astetta eikä öisinkään lämpötila laske alle kahdenkympin. Mikä taitaa suomalaisen sääluokituksen mukaan olla trooppinen ilmastotyyppi. Tai jotain.

Minulta tiedustellaan usein, itseasiassa hyvinkin usein, että miksi muutin pois Suomesta. Ja miksi Kroatiaan. Paikalliset jatkavat kysymystulvaa vielä tarkentamalla että miksi ihmeessä juuri Kastelaan ja nimenomaan tänne Kastel Stariin. Joten vastataan kysymyksiin, jälleen kerran. Voin sitten kysyjille tulevaisuudessa kertoa että käykääpä tutkailemassa vastaukset kysymyksiinne 29.08.2018 blogista.

Olen eläkkeellä. Painotettakoot heti alkuun etten suinkaan ole vanhuuseläkkeellä, en edes varhennetulla sellaisella, enhän minä nyt sentään vielä niin vanha ole. Mies parhaassa iässä. Olen siis sairauseläkkeellä. Olin saanut päähäni aikoinani vielä Suomessa asuessani että jos ikinä eläkkeelle asti selviän, haluaisin muuttaa Suomesta jonnekin. Ei siksi että minulla olisi yhtään mitään Suomea tai suomalaisia vastaan, ei suinkaan, olen sangen ylpeä suomalaisuudesta, syy oli ihan puhtaasti se että halusin kokea jotain uutta. Saada uusia elämyksiä. Tavata uusia ihmisiä. Ja vaihtaa ihan hieman maisemia, sillä vaikka ne neljä vuodenaikaa olisivat kuinka ihania tahansa, se kaikkein pimein ajanjakso lokakuusta eteenpäin ei koskaan ole ollut minun henkilökohtaisen suosikkilistan kärjessä.

Terveydenhoitohenkilöstö alkoi sitten jossain vaiheessa vihjailla että mitä jos laitettaisi sinut sairauseläkkeelle kun ei tästä enää taida kuranttia tavaraa saada aikaiseksi. Ja kun idea esitettin, unelma muutosta pompsahti esille aivan uudessa valossa. Että olisiko se muutto sittenkin mahdollinen. Olisiko se unelman toteuttaminen sitten mahdollista.

Alkoi suunnittelu, itseasiassa jo paljon ennen eläkepäätöksen saapumista. Päätöstä odotellessani tein vertailuja eri maiden välillä. Minulla oli listoilla varmaan kaikki perinteiset eläkeläismaat kuten Espanja, Kreikka, Portugali, Malta jne. Mietinpä jossain välissä jopa Albaniaa, joka tosin karsiutui heti kättelyssä terveydenhoitomenojen suuruudesta ja niiden järjestelyn monimutkaisuudesta johtuen. Niinpä päätin, lähinnä sairauteni hoidon ja lääkkeiden hankinnan takia että haluan pysyä EU:n sisällä. Sosiaaliturva ja asiointi Suomeen kun on unionissa hieman helpompaa kuin sen ulkopuolelta. Ja minun pitää kuitenkin olla koko ajan hieman varpaillani tuon sairauteni kanssa ettei se pääse uusiutumaan tai aktivoitumaan.

Vertailin elinkustannuksia, vuokrahintoja, ilmastoa ja lueskelin ihmisten kokemuksia kustakin maasta. Rakentelin hienoja exel -taulukoita vertailun helpottamiseksi. Kunnes siskoni sattui soittamaan ja kysymään että et ole sitten Kroatiaa miettinyt. Sehän on kohtuullisen edullinen, se on EU -maa, ihmiset on ystävällisiä eikä ilmoissakaan ole valittamista. Eikä siellä ole espanjalaistyyppistä suomalaiskeskittymää jonkalaiseen et todellakaan halua muuttaa. Vastasin että en ole. En ole ajatellut Kroatiaa, se ei ole ollut edes noissa exel -taulukoissa mukana.

Lisäsin sen niihin. Ja nyt asun täällä. Ja Kastelassa. Jonne päätyminen oli tasan yhtä sattumanvaraista kuin Kroatiaan päätyminen. Sillä kun aloin, tehtyäni päätöksen että Kroatia tulee olemaan maa jonne muutan, etsimään asuntoa, löysin tämän nykyisen aivan sattumalta. Itseasiassa minulla oli jo alustava sopimus toisesta kämpästä Sibenikissä, mutta siinä oli ongelmana että olisin joutunut asumaan kolme ensimmäistä kuukautta vuokraemännän äidin yläkerrassa koska varsinainen asunto vapautuisi vasta myöhemmin. Satuin sitten löytämään tämän, tyhjän ja muuttovalmiin asunnon. Niinpä valitsin mielummin valmista ilman odottelua, valitsin Kastelan ja valitsin Kastel Starin. Valitsin kaikki nuo tietämättä mistään niistä yhtään mitään.

Nyt jälkeenpäin täytyy todeta että olisin voinut valita paljon, todella paljon huonomminkin. Minulla kävi melkoinen joulu oikeastaan kaikessa mikä mitenkään liittyi ja liittyy muuttoon. Nykyinen vuokraemäntä ja hänen perheensä ovat aivan supertyyppejä, viihdyn mainiosti tässä Splitin kainalossa sijaitsevassa pikku kylässä, kelit ovat yleisesti ottaen kohdillaan eikä itse Kroatiassakaan ole suurempaa valittamista. Ihmisistä puhumattakaan. Moni asia olisi voinut mennä pieleen, moni asia olisi voinut mennä todella paljon huonommin kuin mitä ne lopulta menivät. Tässä suhteessa olin, ja olen, melkoisen onnekas.

Suosittelenko vastaavaa loikkaa muille? Suosittelen ja en suosittele. Jos olet avoin uusille asioille, et stressaa ihan pienistä, näet eteen tulevat uudet asiat pääsääntöisesti mahdollisuuksina ennemmin kuin esteinä ja jos sinulla on edes pieni annos seikkailumieltä, silloin muuttoa kannattaa miettiä. Mutta jos uudet asiat pelottavat, olet kiinni suomalaisuudessa, perheessä tai kavereissa, menetät malttisi helposti jos kaikki ei mene juuri kuten olet suunnitellut tai tottunut niiden menevän Suomessa, silloin on syytä miettiä toisenkin kerran. Sillä kyllä ne kulttuurit törmäävät jossain välissä vaikka kuinka Euroopassa tai EU:ssa oltaisiin.

Tässä siis vastauksia kysymyksiin. Olitte esittäneet niitä tai ette. Huomenna sitten taas ihan jotain muuta. Joten siihen asti siis.