13. syys, 2018

Katse takaisin kesään

Kastel Stari

21-28 

Osittain aurinkoista, illalla pilvistyvää

Minulla on ongelma. Taas. Tällä kertaa ongelmana ovat kutsumattomat vieraat. Ja juu ei, tyhjät makuuhuoneeni eivät ole täynnä kavereita jotka olisivat saapuneet kylään ilmoittamatta. Ei. Sen sijaan keittiössä viilettää kutsumattomia vieraita. Nimittäin muurahaisia. En tiedä mistä tyypit tulevat tai mihin ne menevät, mutta aika ajoin kavereita marssii ihan jonoksi asti keittiön tasoilla. Jos pöydälle on tipahtanut vaikkapa Rockylle ruokaa antaessani nokare koiranruokaa niin eipä kauaa mene kuin sen kimpussa on melkoinen lauma murkkuja.

Jos nyt joku miettii että muurahaiset ovat ilmestyneet siksi, että keittiöni olisi jotenkin extrapaskainen, etten siivoaisi sitä ja murkut pyörisivät siellä tämän takia, niin ei pidä paikkaansa. Olen, aina kun olen näitä kutsumattomia vieraita havainnut, pyyhkinyt kaikki pinnat desifioivalla pesuaineella. Tämä hävittää muurahaiset hetkeksi, mutta viimeistään seuraavana päivänä he ovat takaisin. Odotan innolla, ja murhanhimoisena, että ilmat kylmenevät ja pääsen 'jäädyttämään' nämä vipeltäjät. Toinen vaihtoehto on kaivaa netistä ohjeet jonkinlaiseen muurahaisansaan. Eiköhän interwebin syövereistä jostain jokin sellainen löydy.

Syyskuu alkaa olla puolessa välissä. Niinpä on aika kääntää katseet takaisin kesään ja tutkailla miten se sitten lopulta meni. Noin niinkuin turismin kannalta. Jos joku miettii siellä, tai kun joku miettii siellä, että kyllä se jaksaa määrätyin väliajoin kirjoittaa tuosta turismista ja siihen liittyvistä luvuista, niin vastattakoot että niin jaksaa. Se jaksaa ihan vain siksi että turismi on niin tärkeä asia täällä nykyisessä kotimaassani että sen seurannan ja sen ongelmien ratkominen pitäisi olla lukuaineena kouluissa. Kun maa saa kolmanneksen tuloistaan turismista, sitä pitää seurata, kehittää ja olla huolissaan jos tämä teollisuuden haara alkaa syystä tai toisesta sakkaamaan.

Ihan sakkaamisesta tämän kesän lukuja tarkastellessa ei vielä voida puhua vaikkakin muutaman viime vuoden huimat kasvuluvut alkavat olla historiaa. Tällä hetkellä, huippusesongin juuri päätyttyä, näyttäisi siltä että pyöritään jotakuinkin samoissa luvuissa kuin viime vuonna joka oli vielä huippukasvun vuosi. Eli muutos on ollut jotakuinkin +/- nolla vaikkakin paikallinen matkatoimistojen liitto odottaa loppuvuoden matkailijamäärien nostavan kasvun vielä positiiviseksi. Ala odottaa lopputulemana maltillista 3-5% kasvulukuja.

Mikä tämän kehityksen on pysäyttänyt? Tätä miettii moni turismista leipänsä saava juurikin tällä hetkellä. Yhtenä syynä on mainittu että kilpailijamaat, kuten Turkki, ovat päässeet yli suurimmista ongelmistaan ja esiintyvät markkinoilla sangen houkuttelevina vaihtoehtoina. Turkissa turismin kasvu onkin ollut peräti 25% alkuvuodesta. Myös Espanja on houkutellut, lähinnä agressiivisen hinnoittelullaan, turisteja Kroatiasta. Espanjassa kausi on, aivan kuten Kreikassa ja jopa Turkissa, pidempi kuin mitä se on Kroatiassa. Täällä sesonki käsittää lähinnä kesäkuukaudet. Kroatia on luottanut markkinoinnissaan pitkälti aurinkoon, puhtaaseen mereen ja kauniisiin maisemiin. Kun ne on muutaman kerran koettu, saattaa matkailijoille tulla helposti mieleen etsiä uusia kokemuksia jostain muualta. Siksi maan matkailussa käytetään juuri nyt paljon energiaa uusien, sesongin ulkopuolisten, atraktioiden löytämiseen joilla sesonkia saataisiin pidennetyksi.

Ei kasvukehityksen pysähtyminen pelkästään ulkopuolisista seikoista johdu. Ei suinkaan. Kyllä kroaatit saavat osittain myös katsoa peiliin. Oikeinkin kovasti paikoittain. Voitanee melkein sanoa, ja miksei sanottaisi, että ahneus on omalta osaltaan pilannut markkinat.

Maan matkailumarkkinointi on kertonut julkisuuteen jo kesällä, sesongin ollessa kuumimmillaan, saamastaan palautteesta jossa turistit ovat valitelleet ruuhkista, roskaisuudesta ja hintojen noususta. Eli liikaa ihmisiä yhdessä paikassa mistä seuraa ruuhkia ja roskaisuutta ja kun on paljon ihmisiä, on paljon kysyntää ja markkinavoimat pitävät huolen siitä että hinnat nousevat. Luonnollista mutta lyhytnäköistä. Kun turisti on kerran menetetty, hänen takaisin saaminen on sekä vaikeaa että kallista.

Hyvä esimerkki hinnoilla ahnehtimisesta tänä kesänä on ollut majoitussektori. Hinnat nostettiin aivan tappiin sesongiksi koska odotettiin samankaltaista kasvua kuin edellisinä vuosina on ollut. Samaan aikaan markkinoille ilmestyi yli 74.000 uutta vuodepaikkaa joka aiheutti ensinnäkin sen, että tarjonta ylitti kysynnän ja näin majoitusyrittäjät joutuivat laskemaan hintojaan jo sesongin aikana. Tätä ei ole tapahtunut koskaan aikaisempina vuosina. Kolmannes kapasiteetista on ollut tyhjillään jo elokuun puolesta välistä ylitarjonnan ja kysynnän kasvun hiipumisen takia.

Haasteita siis riittää. Olkookin, aivan kuten matkatoimistojen liiton puheenjohtaja Boris Zgomba toteaa, että mikään maa ei voi olla jatkuvasti, vuodesta toiseen, kasvun kärjessä. Vuodet vaihtelevat ja ehkäpä Kroatia on nyt palannut ns. normaaliin, sille paikalle ja tasolle mihin se kuuluu. Itseasiassa Zgmomba tuntui olevan verrattain tyytyväinen nyt saavutettuihin lukuihin. Olvathan ne kuitenkin, vielä, kenties,etumerkiltään lievästi plussalla.

Näin tänään. Huomenna pysytään aiheessa ja käydään läpi erään, vuosi sitten apartemontoksen avanneen, pienyrittäjän kokemukset siitä minkälaista on olla majoitusyrittäjä Kroatiassa ja miten ala on vuoden aikana muuttunut. Tarina ei ole kaunis. Mutta siitä lisää sitten huomenna.