24. syys, 2018

Päivystyksessä

Kastel Stari

15-26 C

Puolipilvistä, sadekuurojen mahdollisuus

Kävin eilen Spitissä. Kaverin piti käydä lääkärissä joten lähdin seurakseen kikkailemaan Splitin keskussairaalan päivystykseen. Koko kaupungista ei nimittäin löytynyt ensimmäistäkään yksityistä lääkäriasemaa joka olisi ollut auki sunnuntaina. Joten keskussairaalaan siis. Tästä lisää vielä hieman myöhemmin.

Menin Splitiin kaverin kanssa. Ja tulin pois yksin. Kaveri jäi kaupunkiin. Joku voisi sanoa että stroy of my life..... Kun sitten istuin bussissa, paikalliset kaverit Splitistä alkoivat kysellä että ootko kaupungissa. Koska olin päivittänyt Facebook -profiilini kuvaksi kuvan satamasta. Mutta minä istuin jo bussissa.... Pitänee seuraavalla kerralla ilmoitella siellä asuville kavereille hieman aikaisemmin että olen suuntaamassa suurelle kirkolle. Jos sitä tulee taas dumpatuksi....

No ei vaan, olisinhan minäkin voinut jäädä Splitiin notkumaan ja jos ihan rehellisiä ollaan minua jopa pyydettiin jäämään, mutta kun taistelutoverini Rocky oli ollut jo aivan liian kauan yksin kotona, oli pakko tulla kotiin käyttämään herra ulkona. Siksi en voinut siis jäädä. Eikä minua mitenkään dumpattu. Piti lähteä, koska velvollisuus kutsui. Olin ollut reisussa jo 8,5 tuntia ja ajattelin että kupla koiran otsassa kasvaa. No, kun pääsin kotiin ei herralla nyt ihan kauhea kiire ulos ollut. Olisin hyvin voinut heilua kaupungissa vielä hetken. Mutta se omatunto....

Takaisin keskussairaalan päivystykseen. Kuten totesin, koko Splitistä ei löytynyt ainuttakaan yksityistä lääkäriasemaa, tai edes lääkäriä, joka olisi ollut auki sunnuntaina. Tarkistimme asian suomalaisen vakuutusyhtiön kautta, netin kautta, paikallisten ulkomaalaisten (expats) sivujen kautta, jenkkien suurlähetystön sivujen kautta ja soittelemalla muutamaan muuten vaan eteen tulleeseen klinikalle. Vaan ei, ainoa päivystävä paikka oli keskussairaala.

Keskussairaala on lähtökohtaisesti suuri kompleksi. Mikä tarkoittaa että siinä on usea ovi, joista jokainen voi hyvinkin olla ovi päivystykseen. Me sokkailimme kolmen väärän oven kautta vihdoin oikealle ovelle. Ja jonon päähän.

Kroatiassa normaali sairaanhoidossa on käytössä oma lääkäri -systeemi. Eli jos 'virka-aikaan' tarvitset lääkäripalveluja, hakeudut ensisijaisesti omalle lääkärillesi. Mutta kun olet ulkomaalainen, siis turisti, ja tarvitset lääkäriä sunnuntaisin, hakeudut Splitin keskussairaalan päivystykseen. Ja liityt jonon päähän. Täällä ei tunneta, ainakaan vielä, minkäänlaisia jonotusnumeroita tai ilmoittautumistiskejä joten astuessasi päivystykseen, ensimmäinen tehtäväsi on painaa mieleen ketkä siellä olivat ennen sinua. Lääkärille kun mennään siinä järjestyksessä kun on saavuttu. Eilen systeemi toimi hienosti, kukaan ei etuillut ja kun paikalle ilmaantui uusi asiakas, hän tiedusteli kuka oli ennen häntä jonon hännillä tietääkseen milloin on hänen vuoronsa. Kun me saavuimme paikalle, meitä ennen oli viisi potilasta. Jono veti kohtuullisesti, vaikka lääkäreitä ei ollut kuin yksi. Vietimme päivystyksessä puolisentoista tuntia ennenkuin kaverini pääsi lääkärin juttusille, sai troppinsa ja kävelimme ulos.

Odotushuoneessa sattui hauska sattumus. Juttelimme kaverini kanssa, yllätys yllätys, suomeksi. Paikalle pyyhälsi rouva kysyen selvällä suomella että jaahas, täällähän kuulee suomen kieltä? Ja niinhän siellä kuuli. Rouva, ja hänen miehensä, ovat asuneet Kroatiassa lähes 30 vuotta ja muuttaneet noin 8 kuukautta sitten Splitiin. Nyt hän sattui päivystykseen samaan aikaan meidän kanssamme ja toimi sitten siinä sivussa kaverilleni tulkkina lääkärin kanssa asioidessa. Ja opasti meidät lopuksi vielä sunnuntaina auki olevaan apteekkiin.

Suomalaisyhteisö Splitissä siis kasvaa. Palaan pariskuntaan tarkemmin kunhan olen tavannut heidät hieman pitempään todennäköisesti ensi viikonloppuna.

Näin on uusi viikko saatu jälleen käyntiin, verrattain päivystyspainotteisella blogipläyksellä. Huomenna palataan asiaan uusilla aiheilla joista voisi mainita vaikkapa vuoristoruokailun ja eläinten vallankumouksen. Näistä, ja varmaan jostain muistakin jutskista, lisää sitten huomenna. Käyttääkö kukaan muuten enää nykypäivänä sanaa 'jutska'?