23. loka, 2018

Hieno maa, mutta.....

Kastel Stari

13-22 C

Osittain aurinkoista (keltainen varoitus tuulesta)

Kroatia on hieno maa. Täältä löytyy aurinkoa, täältä löytyy rantoja ja puhdasta merta, hintataso on verrattain edullinen, maa on turvallinen, ruoka hyvää ja ihmiset pääsääntöisesti ystävällisiä. Maisemat ovat huikaisevia vietitpä aikaasi sitten kaupungissa, merellä tai vuoristossa. Missäpäin maata tahansa. Rannikolla on lukematon määrä saaria joiden tutkimiseen saa helposti kulutettua loman jos toisenkin jopa ilman omaa venettä. Kroatia ei sijaitse kaukana, matkoihin ei tarvitse kuluttaa liikaa aikaa ja pienellä etsinnällä lentojen hinnatkin ovat kohtuulliset. Kaikin puolin siis tutustumisen arvoinen kohde. Ja harkinnan arvoinen maa jopa eläkeläiselämään. Ihan omasta kokemuksesta.

Mutta. Sitten päästään mutta -kohtaan. Joka toki löytyy jokaisesta maasta, ja koska minä kerran sijaitsen Kroatiassa, kirjoitan pääsääntöisesti tämän maan mutista. En edes halua ottaa kantaa vaikkapa juuri nyt Suomessa päällä oleviin poliittisiin lakkoihin. Tai haluaisin, mutta olkoon nyt. Ainakin tällä erää.

Takaisin Kroatiaan ja maan muutamaan muttaan. Vuosittain julkaistavan kansainvälisen kilpailukykyindeksin lukujen mukaan yksi, tosin melko yleisesti tiedossa oleva, ongelma tässä maassa on ylimitoitettu, tehoton ja erinomaisen kallis julkinen sektori. Kroatia sijoittuu julkisen sektorin tehokkuusvertailussa kunniakkaasti heti Libanonin, Kambodzan ja Burundin jälkeen sijaluvulle 128 ollen näin niukasti parempi kuin vaikkapa Salvador, Nicaragua ja Haiti. Tutkimuksessa oli mukana 138 maata.

Julkisen sektorin tehokkuutta voidaan mitata monella eri mittarilla joista yksi on erilaiset säännöt, lait ja asetukset jotka vaikuttavat niin kansalaisten kuin yritysten elämään ja toimintaan. (Vrt. Sääntö-Suomi.) Tässä(kään) Kroatialla ei mene kovin ruusuisesti. Maa sijoittuu nimittäin vertailun toiseksi viimeiseksi takanaan vain aina yhtä iloinen Venezuela.

Tämä ylikorostettu säätelytalous aiheuttaa mm. sen, että niin kansalaiset, yrittäjät kuin yritykset törmäävät aivan liian usein sääntöihin, lakeihin ja määräyksiin. Jotka ovat parhaimmissa tapauksissa vielä ristiriidassa keskenään. Eli yhden lain mukaan asia pitää tehdä näin, toisen mukaan taas noin. Siis se sama asia. Jotta tämä sekoilu ei olisi liian yksinkertaista, sen saman asian käsittelyyn saattaa vaikuttaa jopa se yksittäinen virkailija joka sitä sattuu käsittelemään. Että millä tuulella hän sattuu juuri sinä päivänä olemaan.

Kaikki säätely, tai säätelyn epäselvyys, tuo epävarmuutta liike-elämään. Ja vaikeuttaa aivan normikansalaisten elämää. Mikä puolestaan johtaa ensinnäkin siiihen, että ulkomaisia sijoituksia on todella vaikea houkutella maahan ja toisekseen siihen, että jopa kroatialaiset yritykset ovat jättämässä kotimaansa päästäkseen eroon säätelyviidakosta. Sitä kun ei voi sivuuttaa. Aina jostain löytyy se yksi virkamies jonka mukaan jokin laki, asetus tai säännös on jäänyt toteuttamatta.

Kaikki tuo edellä olevan yhteenvedettynä on hidastanut Kroatian talouskasvua niin että maan bruttokansantuotteen (BKT) todellinen kasvu vuosien 1989 ja 2016 välisenä aikana on ollut vain 6,5%. Mikä on todella vähän. Lähimpiä vertailukohteita ovat luonnollisesti naapurimaat ja alueen muut entiset sosialistiset valtiot. Joiden luvut näyttävät aivan toisenlaisilta. Voimakkainta kasvu on ollut Puolassa (124,4%) mutta myös Slovakia (108,4%) ja Tsekki (57,3%) ovat kasvaneet mukavasti. Jopa alueen köyhimmät valtiot, Romania (54%) ja Bulgaria (58%) ovat kasvattaneet bruttokansantuotettaan lähes kymmenkertaisesti Kroatiaan verrattuna.

Koska Kroatia polkee paikallaan eikä talous kehity, talousasiantuntijat pelkäävät että seuraavan maailmanlaajuisen taantuman saapuessa, kun se kuitenkin joskus taas saapuu, Kroatia yllätetään ns. housut kintussa täysin valmistautumattomana. Kun maan taloustilanne on lähes sama, jollei peräti heikompi, kuin edellisen laman aikana, Kroatian pelätään syöksyvän todella syvälle taantuman syövereihin ja pysyvän siellä pitkään. Ja näin EU:lla saattaa olla käsissään uusi Kreikka.

Että sitten semmoinen, ei niin kovin positiivinen, talouskatsaus tälle tiistaille. Haluan korostaa etteivät luvut eivätkä jutussa esitetyt ennusteet tai näkymät ole omiani vaan pohjautuvat kansainvälistä kilpailukykyindeksiin ja sen tuloksia analysoineiden asiantuntijoiden lausuntoihin. Lähteenä minulla oli paikallinen Index.hr -sivusto .

Tiedän jo nyt, ennenkuin edes painan 'lähetä' -nappia, että tulen saamaan (taas) kuraa niskaani kirjoitettuani nykyisen kotimaani ongelmista. Tässä maassa kun asuu tänne muuttaneita heimoveljiäni joiden mielestä mitään negatiivista ei saisi ikinä julkaista missään koska Kroatia on niin ihana. Ja onhan se, en minä sitä kiellä, mutta tässä ihanuudessa piilee useita, sangen vakavia pulmia ja ongelmia jotka saattavat jossain välissä vaikuttaa kaikkien meidän täällä asuvien elämään. Ja pahimmassa skenariossa vähän muidenkin eurooppalaisten. Siksi pidätän itselläni oikeuden, nyt ja tulevaisuudessa, kirjoittaa myös niistä. Halusi sitä joku tai ei.