31. loka, 2018

Koska se on mukavaa

Kastel Stari

15-21 C

Enimmäkseen aurinkoista

Pääsin eilen, kun kelit antoivat periksi, vihdoin vuorille. Aamu oli kaunis, vaikkakin tuulinen, mutta kun tuuli ei menoa pahemmin häiritse heitin aamutuimaan 10,15 kilometrin lenkin. Jolla kiipesin peräti 311 metrin korkeuteen. Mikä taitaa olla korkein kohta missä olen lenkeilläni käynyt. Reissun korkeuserokin oli tällä erää peräti 250 metriä. Eli paljon. Jopa täällä meillä vuoristoisessa ympäristössä.

Nuo lenkit ovat oivallinen paikka mietiskellä asioita. Kuten vaikka sitä että miksi minä niitä teen. Tai miten ne vaikuttavat minuun. Ja muita suuria mietteitä joista ei tällä erää nyt tämän enempää. Heti alkuun täytyy romuttaa kaikki ja todeta että ei ne mitenkään minuun ole vaikuta. Ainakaan vielä. Erilaiset kuntoniilot ja -intoilijat sekä llta-Sanomien terveyssivut kertovat siitä kuinka elämänlaatu paranee kun aloitat kuntoilun. Ruokahalu, uni, seksi- ja sosiaalinen elämä, kuulo, wifi -verkko, radion musiikkitarjonta, näkö, iho, taloudellinen tilanne... mitä näitä nyt onkaan. Kaikkien noiden pitäisi parantua kun kuntoilee. Ainakin. No eivät parane. Ihan tiedoksenne.

Sen sijaan lenkkeily tekee hyvää päälle. Ja mahalle. Mahaa se pienentää ja kun kiipeilee vuoria ylös ja alas ja pään sisällön saa järjestettyä aivan uuteen uskoon kun on aikaa miettiä ja kelailla asioita 11 asteen mäkeä ylös puuskuttaessa. Puhumattakaan siitä kun sitä samaa mäkeä tulee alaspäin. Voin ihan kokemuksesta kertoa että kumpaakin suuntaan meno on melkoisen jyrkkää noilla asteilla. Eikä lenkin varrelle osuneet maisemat, joista yksi esimerkki tuossa oheisessa kuvassa, yhtään ainakaan tuota hommaa vaikeuta. Siis sitä kelailua ja asioiden pohtimista.

Eli summasummarum, lähden päivittäin lenkille koska se nostaa kuntoa vaikka ei siihen wifi -verkkoon tai radion musiikkitarjontaan vaikutakaan, koska se on ainakin toistaiseksi ihan kivaa, koska siitä on tullut jonkinlainen tapa, koska pidän kiipeilystä tuolla vuorilla ja koska on mukava iltaisin suunnitella seuraavan päivän reitti. Tai vastaanottaa valmiiksi suunniteltuja lenkkejä etäpersonaltrainerilta. Tärkein syy lenkeille on kuitenkin se, että pääsen pullistelemaan niillä täällä blogissa ja Facebookissa.

Pysytään vielä ihan hetki lenkeissä. Haluan nimittäin antaa yhden pikku vinkin jos joku nyt siellä päättää aloittaa kyseisen touhun. Tärkeitä varusteita, liikuitte sitten kävellen tai juosten, ovat sukat ja jalkineet. Sukat eivät saa hiotessaan alkaa hiertämään ja kengät, no niiden pitää olla riittävän tukevat, kevyet ja hyvät jalassa. Tämän tietävät jotakuinkin kaikki. Mutta sitä ei tiedetä, että kengät ja sukat eivät suinkaan ole tärkeimmät varusteet. Tärkein varuste, joka kannattaa tarkistaa monta kertaa ennen liikkeelle lähtemistä, on sopivat ja päällä pysyvät alusvaatteet. Jos shortsien tai verkkareiden alla on kalsarit joiden kuminauha on venynyt tai ne muuten vaan ovat liian isot, lenkistä on mukavuus samantien poissa. Et kerta kaikkiaan voi nauttia menosta tai vauhdista, et mäkipuuskuttamisesta etkä maisemista jos joudut koko ajan ja toistuvasti toisella kädellä nostelemaan kalsareita. Puhumattakaan siitä että joudut pitämään niitä ylhäällä. Tuntuu että kalsongit lököttävät polvitaipeessa kuin rap-artistien housut. Ja hauskuus on poissa. Vaikka eiväthän ne oikeasti missään lökötä. Mutta tunne on epämiellyttävä. Kannattaa siis olla tarkkana niiden aluspöksyjen kanssa.

Olen tainnut todeta tämän jo aiemminkin, mutta todettakoot se taas. Yksi maailman turhimpia keksintöjä on hajustettu WC -paperi. Siis ihan oikeasti. Kuka menee kauppaan ja valitsee vessapaperinsa tuoksun perusteella? 'Hmm, minulla taisi viimeksi olla tuota laventelin tuoksuista, pitäisiköhän sitä koittaa tällä kertaa vaikka tuota ruusun tuoksua?'. Ei, kukaan ei tee näin! Ja mitä sitten jos se paperi tuoksahtaa joltain? Se ei taatusti tuoksu enää käytön jälkeen ruusulta ja toivon todellakin ettei tuoksu, oli se mikä tahansa, siirry siihen kohteeseen mihin paperia käytetään. Toisaalta, mitä sitten vaikka siirtyisikin? Mikäs se tuolla kaduilla ja kujilla olisi mennessä laventelilta tuoksuvan hanurin kanssa. Mutta miksi miesten tuoksujen tuottajat ole tarttuneet tähän? Ajatelkaa nyt. Tabac tuplapaperi! Mennen, ja pyyhit mennentullen. Uskaltaisiko Axe luvata samankaltaista menestystä naismaailmassa kuin se lupailee yhtiön dödöjä kaytettäessä jos takalisto(kin) tuoksuu Axe Blackilta?

Kuten huomaatte, kaikenlaista sitä tulee mietittyä kun vuoren rinteitä kiipeilee. Tänään pitäisi lähteä tuonne toiseen suuntaan, toisille vuorille, kaukona suunnitellulle reissulle. Joka kiipeää myös melko korkealle. Niinpä jännittää jo nyt että mitähän sitä huomiselle saadaan kehitettyä kun eilen korkealla käydyn lenkin jälkeentänään käytiin läpi jo lököttäviä kalsareita ja laventelilta tuoksuvia takapuolia.....