13. marras, 2018

Oman elämän päivitys

Kastel Stari

12-20 C

Osittain aurinkoista

Ketään ei kiinnosta mutta pakkohan se aina välillä on. Nimittäin päivittää omaa elämää tänne. Jos ei muuten niin tämä toimii päiväkirjamaisena muistiinpanona jota voi sitten tarvittaessa käydä tutkailemassa jos joskus, jostain syystä, alkaa kiinnostaa että mitä minulle kuului 13. marraskuuta vuonna 2018. Paitsi että en minä lue näitä omia riipustuksiani koskaan jälkeenpäin. Käyn korkeintaan tsekkaamassa säätiedotuksen jos/kun tulee puhetta vaikkapa siitä että minkälainen keli meillä oli täällä silloin ja tuolloin. Oli muuten 16-17 astetta, pilvistä ja ukkoskuurojen mahdollisuus. Ja luvassa kylmenevää. Siis tasan vuosi sitten. Nyt on muutama aste lämpimämpää ja luvassa kylmenevää. Loppuviikosta pitäisi lämpötilan laskea peräti 13 asteen kieppeille. Tuolloin on jo melkein viileää.

Aika-ajoin kirjoitukseni aiheuttavat keskustelua. Kuten eilinen ulkosuomalaisia ja meidän omia, maakohtaisia sivustoja käsittelevä juttu. Sain yhteydenottoja ympäri sieltä sun täältä jossa valiteltiin juurikin oman, suljetun foorumin, puuttumista. Siis sivun jossa ulkkarit voivat keskenään vaihtaa kokemuksia, jakaa neuvoja tai ihan vaan kiroilla nykyisen asuinmaan ihmeellisyyksiä. Tarvetta moiselle tuntuu olevan ympäri maailman. Tai no, ainakin ympäri Euroopan. Hyvin kuuluu toimivan niissä kaupungeissa/maissa joissa moinen ihmeellisyys jo on.

Jos olisi yhtään enemmän energiaa tai paukkuja, saattaisihan sitä ihan itsekin moisen sivun pistää pystyyn meille Kroatian suomalaisille. Suljettu, tarkoitettu vain ja ainoastaan maassa asuville. Mutta täytyy katsella. Jos sitä joku päivä innostuisi.

Se oma elämä sitten. Jossa tosin ei paljoa ole tapahtunut. Mitä sitä nyt yhden eläkeläisen elämässä yleensäkään tapahtuisi? Ei ainakaan mitään kovin mullistavaa. Rocky on ok, asun edelleen samassa kaupungissa, samassa kylässä ja vieläpä samassa asunnossa. Olen edelleen eläkkeellä enkä duunissa yhtään missään. En suomalaisessa, en kroatialaisessa enkä missään muunmaalaisessa firmassa. Mikä erilaisille suomalaisille instansseille tiedoksi saatettakoot. Olen sinkku (vink, vink) vaikka kavereita paljon onkin. Osa heistä jopa hämmentävän tärkeitä. Siinäpä suuret linjat lyhyesti. Eipä tuohon perussettiin paljoa ole lisättävää eikä se tuosta varmaan kovi kauheasti muutu. Ainakaan toivottavasti eikä kovin nopealla aikataululla.

Sitten muihin, vähemmän mullistaviin. Kuten vaikka painonpudotukseen ja kuntoiluun. Ja muutamaan muuhun juttuun.

Olette taatusti lukeneet (naisten)lehdistä ja Ilta-Sanomien terveyspalstalta kuinka tupakanpolton ja viinanjuonnin lopettamiset yhdistettynä painonpudotukseen muuttaa elämäsi. Aistien, ainakin maku- ja hajuaistin, toiminta palaa, nukut paremmin, ihosi paranee, elämä tuntuu helpommalta, näkösi paranee, aktivoidut, sosiaalinen elämäsi kukoistaa ja seksikin luistaa paremmin kuin silloin lihavana läskinä jolloin kaljapäissäsi vetelit vapautuneesti röökiä kapakoissa kun et saanut kotona unta. Ja kaikkea muuta mukavaa.

Paskapuhetta. Ei se elämä ei muutu mihinkään vaikka tekisit kaikki nuo edellämainitut asiat yhtäaikaa. Elämäsi saattaa pidentyä, mutta siitäkään ei ole minkäänlaisia takeita koska harvempi tietää tarkan lukumäärän niistä päivistä jotka tällä taajuudella ja tässä todellisuudessa tulee viettämään. Tuleeko siihen elämään sitten päiviä lisää kun ei polta tai dokaa, ei voi tietää.... Kukaan.

Lopetin tupakanpolton vuosia sitten. Odotin että nyt alkaa ruoka maistua ja maailma tuoksua. Ei alkanut. En kokenut mitään uutta enkä ihmeellistä. Nyt olen ollut ilman alkoholia jonkun ajan, tarkkaa aikaa en osaa sanoa kun ei tullut laitetuksi ylös milloin sen viimeisen kaljan (toistaiseksi) kippasin. Vaan eipä muuttanut sekään elämää mitenkään. Rahaa tosin menee enemmän koska nollaoluet ovat kalliimpia kuin tarjouksessa oleva prosenttibisset. Nollat eivät ikinä ole halpuutuksessa. 

No hyvä on, jos röökin lopettaminen toi kiloja lisää, alkoholin lopettaminen on sitten varmaan pudottanut niitä. Tai en minä tiedä, juonhan minä edelleen tuota alkoholitonta joten jos painoni putoaminen jostain johtuu, se johtuu siitä etten käytä enää alkoholia. Nimenomaan alkoholia. Mutta lihottaako itse alkoholi? En minä tiedä. Jos joku tietää, saa kertoa.

Painoni putoaminen saattaa tosin johtua myös siitä että katselen hieman mitä, ja kuinka paljon, suuhuni tungen. Ja siitä että liikun. Paljon enemmän kuin ennen. Joku on jopa väittänyt että lenkkeily saattaa olla jo hieman karannut käsistä. Heitän nykyään semmoisia 10 kilometrin lenkkejä jokainen aamu ja olo tuntuu omituiselta jos edes harkitsen jättäväni lenkin väliin. Ja koska viikonloppuna tein tarkan seurantataulukon aktiviteeteistani, voin ylpeänä kertoa teille että lenkkini ovat olleet keskimäärin 9,90 kilometrin mittaisia, niihin käytetty aika on vaihdellut 1,19 ja 2,41 tunnin välillä keskinopeuden heiluessa 4,45 ja 5,1 km/h välissä. Korkeimmillani olen kivunnut 321 metrin korkeuteen suurimman korkeuseron ollessa 266 metriä. Askelmäärä per päivä on ollut 15.000-22.500 askelta. Painoa on pudonnut lenkkiperiodin aikana 4,3 kg. Kokonaispudotus vuoden alusta on tämän aamun punnituksen perusteella tasan 24,2 kiloa. Sillä mitä mieltä lenkkeilyssä tai laihdutuksessa olisi jos niistä ei voisi jakaa tylsää tilastofaktaa vaikkapa omassa blogissaan?

Näin tälle tiistaille. Ei tästä nyt ihan kovin tarkkaa oman elämän päivitystä tullut, tuli enemmänkin tälläinen terveyspainotteinen blogi. Tai erilaisten terveysväittämien kumoamisblogi. Oman kokemukseen perustuen. Mutta semmoista se aina välillä on. Ja koska olen perusluonteeltani laiska, en jaksa vaihtaa tuota otsikkoakaan. Mennään nyt tuolla tänään. Ja huomenna sitten aivan jollain muulla.