16. marras, 2018

Kriisi!

Kastel Stari

9-16 C

Osittain aurinkoista

Se olisi sitten perjantai. Taas. Ja aika vetää viikko numero 46 yhteen. Ennen yhteenvetoa todettakoot kuitenkin se, että vuotta 2018 on jäljellä enää viisi viikkoa. Sitten joutuu opettelemaan taas uuden vuosiluvun päiväyksiin. 2019. 2019. Aloitin harjoittelun jo nyt kuten huomasitte. 2019. Varmuuden vuoksi. 2019.

Mutta se yhteenveto. Tällä viikolla ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Kaikki meni kuten on mennyt tähänkin asti eikä mitään mullistavaa tapahtunut. Jos muutamaa loppuviikon juttua ei lasketa. Siinäpä se päivitys kaikessa laajuudessaan.

Eilen oli jalkapalloilta. Illalla pelattiin kansainvälisen jalkapalloliiton kehittelemää Kansojen Liigaa ja kentällä kirmasivat niin Kroatia kuin Suomi. Eivät tosin samalla kentällä vaan kumpikin tahoillaan. Ja tietysti eri kanavilla. Niinpä television kaukosäädin oli kovassa käytössä. Jopa niin kovassa että siitä loppui paristot kesken surffausta. Sivuhuomautuksena todettakoot että tuo Kansojen Liiga ihan noin kilpailun nimenä on hellyttävän mahtipontinen ja kuullostaa siltä kuin sen olisi kehittänyt Bulgaria ja Neuvostoliitto yhdessä joskus 70 -luvulla. Mutta ei, kysessä on kyllä ihan virallinen, nykyaikanen jalkapallokilpailu jossa on jaossa peräti arvoturnauspaikkoja. Jopa Suomelle.

Liiga on alkanut Kroatian ja Suomen osalta täysin päinvastaisissa tunnelmissa. Eiliseen iltaan mentiin tilanteessa jossa Suomi oli voittanut kaikki neljä pelaamansa ottelua eikä päästänyt ensimmäistäkään maalia omiin. Huuhkajat porskutti lohkonsa kärjessä. Kroatia puolestaan, ennen eilistä otteluaan, oli pelannut kaksi ottelua joista ensimmäisessä tuli häpeällinen 6-0 selkäsauna Espanjalta. Taisi puserossa painaa tuolloin vielä lievä kisakrapula hyvin menneiden MM -kisojen jälkeen. Toisessa pelissään Kroatia sentään venyi 0-0 tasapeliin Englannin kanssa.

Suomella oli eilen mahdollisuus varmistaa lohkovoittonsa ja sitä kautta jatko-ottelut. Tämä olisi edellyttänyt voittoa Kreikasta. Jatkopaikka olisi varmistunut jopa niukalla maalin tappiolla. No, Ateenan illassa verkko soi ja ottelu päättyi 1-0 Kreikalle. Mutta se jatkopaikka varmistui ja himoittu lopputurnauspaikka on enää kahden ottelun päässä. Voitetun sellaisen. Kroatia puolestaan hoiteli jännittävien vaiheiden jälkeen Espanjan lukemin 3-2. Mahdollisuutensa jatkopaikaan maa oli tosin jo menettänyt aikaisempaan kompurointiinsa. Kroatian viimeinen peli Kansojen liigassa on sunnuntaina vierasottelu Englantia vastaan.

Muihin asioihin. Minulla oli eilen vaatekriisi. Tiedättehän, mitä pistäisin päälleni kun minulla ei kerta kaikkiaan ole mitään päälle pistettävää. No, tällä kertaa sitä päälle pistettävää kyllä oli mutta ongelmana oli että mitä. Että miten pitää pukeutua aamulla lenkille. Tai iltapäivällä kahville. 

Painin näiden ongelmien kanssa ihan vaan siksi, että ilma ovat muuttuneet omituisiksi. Aamuisin on verrattain viileää, mutta jos aurinko paistaa, päivät saattavat olla jopa kohtuu lämpimiä. Suomeksi tuo tarkoittaa sitä, että aamulla lämpötilat pyörivät kymmenen asteen kieppeillä ja jos/kun aurinko paistaa, iltapäivisin elohopea saattaa nousta kahdenkympin paikkeille. Paitsi tänään. Tälle päivälle ei ole luvattu kuin 15-16 astetta. Eli kylmää. Varsinkin kun tuulikin puhaltelee puuskissa 25 km/h eli semmoiset vajaat 7 metriä sekunnissa. Ei siis mikään myrsky mutta kun on tottunut reippaasti yli 20 asteen lämpöihin niin kymmenen asteen pudotus, tuolla tuulella, tuntuu yllättävänkin rapasakalta.

Mutta se kriisi. Eilen aamulla kun olin lähdössä lenkille totesin, johtuen lämpötilasta, että nyt on lenkkivarustukseksi ensimmäistä kertaa tälle syksylle pakko valita verkkarihousut. Siis pitkät sellaiset. Tähän asti on vedetty shortseilla. Niinpä lenkkeilin kahisten. Koska tuulipuku, tai tuulipuvun housut, kahisevat. Sama meno jatkuu tänään sillä juuri nyt, tätä kirjoittaessani, lämpöä tuolla ulkona ei ole kuin 12 (RealFee 9) astetta. Hrr! Joten taas kahisee Kastelan vuorilla.

Varsinainen kriisi iski iltapäivällä. Olin lähdössä iltapäiväkahville rannalle, joten verkkarihousut vai shortsit? Lämpötila oli about 19-20 mutta aurinko paistoi. Vieläkö siis kerran shortseilla? Ja siitä eteenpäin sitten, koska ennusteet ovat laskemassa lämpöjä viikonlopuksi radikaalisti, pitkillä? Elämä on täynnä vaikeita päätöksiä.....

Päädyin shortseihin. Varmaan viimeistä kertaa ennen ensi kevättä sillä auringosta ja kohtuullisesta lämmöstä huolimatta niin olihan tuolla terassilla oli jo himpun viileä. Joten kesä -18 lienee muisto vaan. Viimein. Jo heti marraskuun puolessa välissä.

Näin tämä viikko. Nyt viikonloppuun. Jossa ei tule tapahtumaan mitään. Sillä juuri nyt, tämänhetkisessä elämäntilanteessa, minulle ei juurikaan tapahdu mitään. Koskaan. Niinpä sillä mikä viikonpäivä on menossa ei ole juurikaan merkitystä. Koska kaikki päivät ovat samanlaisia. Joku voisi kutsua moista elämää myös tylsäksi. Mitä se kieltämättä aina silloin tällöin onkin. Mutta aina ei voi voittaa.

Kaikesta huolimatta oikein hyvää viikonloppua kaikille. Palataan taajuuksille taas maanantaina. Kunhan olen selvinnyt jäätävästä, 12-15 asteen, tylsästä ja mitään tapahtumattomasta viikonlopusta. Jos olen.